Ammatit-sarja, osa 1
Pienyrittäjä, kampaaja
Miten ihmiset uskaltavat ryhtyä yrittäjiksi? Millä elättää itsensä, jos asiakkaita ei käykään? Ovatko kaikki yrittäjät erityisen rohkeita vai ovatko kaikki riskimatematiikan velhoja? Velhoja tai ei, kaikki ovat varmasti rohkeita ja uskaltavat ottaa riskejä. Tutustuimme kahden kampaajan arkeen hieman tarkemmin.
Yrittäjyyden taustalla voi olla se, että omassa suvussa on yrittäjiä ja näin ollen yrityksen perustamista ei pidetä niin ihmeellisenä ja pelottavana. Marita Dahlmanin vanhemmilla oli yritys, joten hän on tottunut yrittäjyyteen pienestä pitäen. Myös Maritan veljellä ja pojallakin on jo oma firma ja suvussa on kauttaaltaan paljon eri alan yrittäjiä. Sanna Ruottisellakin on suvussa yrittäjyyttä ja lähimpänä yrittäjänä on oma isä.
Koulutus ja kokemus
Kampaajaksi voi opiskella ammattikoulussa tai yksityisten kampaamokoulujen kursseilla. Vuosittain Suomessa valmistuu noin 1 000 uutta kampaajaa.
1960–1970-luvuilla kampaamokouluun ei niin vain menty. Ensin piti olla kampaamossa oppilaana, ennen kuin pääsi pyrkimään varsinaiseen koulutukseen. Myös yrityksen perustamiseen oli tarkat suositukset: "Ennen vanhaan suositeltiin, että tekisi kampaajan työtä ensin toisen työnantajan palveluksessa 5–8 vuotta ennen kuin avaisi oman liikkeen. Alussa tulee niin paljon vastaan uusia yllättäviä tilanteita, ettei yksin niitä osaa ratkoa. Ihan vuodessa tai parissa ei kaikkea ehdi oppia", kertoo Marita.
Sanna opiskeli kampaajaksi ammattikoulussa ja ajatteli alusta saakka avaavansa pian oman kampaamon. "Opiskelujen alusta alkaen minulle oli selvää, että haluan tehdä töitä itselleni", Sanna sanoo. Opiskeluaikana Sanna oli töissä kampaamossa parina päivänä viikossa ja valmistumisen jälkeen hän laittoi toiminimen pystyyn ja siirtyi tekemään töitä vuokratuolilla. Parissa vuodessa hän oppi työstä ja yrittämisestä tärkeimmät asiat ja myös sen, että rahaa ei tule, ellei ole asiakkaita. Sen jälkeen oman liikkeen perustaminen ei tuntunut Sannasta enää niin isolta kynnykseltä.
Oma aktiivisuus palkitaan
Tärkeintä yrittäjyydessä on ehdottomasti oma aktiivisuus ja lannistumattomuus. Tietoa yrityksen perustamiseen tarvittavista toimenpiteistä, vakuutuksista, liitoista ja työterveyshuollosta on tarjolla, kunhan on itse aktiivinen. Tietoa pitää osata etsiä, muuten saattaa jäädä asioita hoitamatta.
"Kilpailutin alkutöikseni vakuutukset ja sitä kautta sain hyvän paketin, jossa on kaikki yrittäjänä ja kampaajana tarvitsemani vakuutukset. Se vei aikaa ja vaati aktiivisuutta ja kärsivällisyyttä", Sanna kertoo.
Myös Marita on samaa mieltä oman aktiivisuuden tärkeydestä: "Tietoa löytyy aina, kunhan itse on aktiivinen. Nuorille kampaajille sanon vinkiksi, että kannattaa ehdottomasti kuulua yhdistyksiin ja ottaa kaikki mahdolliset vakuutukset."
Juuri oman liikkeen avanneena Sanna ei koe Maritan vinkkaamaa yhdistystoimintaa omakseen. "En ole mukana Suomen Hiusyrittäjien toiminnassa. Voisihan olla minulle hyötyä, mutta en ole kaivannut tässä vaiheessa sen tyyppistä toimintaa yrittäjyyteni tueksi", pohtii Sanna.
Muutos on arkea
Maritan mielestä yrittäminen ei ole vuosien varrella muuttunut juurikaan, kilpailu on sen sijaan koventunut, sillä uusia liikkeitä avataan jatkuvasti. Suomen Hiusyrittäjistä saadun tiedon mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 9000 kampaamoa.
Kampaajan työ itsessään vaatii jatkuvaa uudistumista, sillä muoti muuttuu ja hiustyylit ja leikkaustekniikat sen mukana. Jokainen asiakas on yksilö ja jokaisen tarpeet erilaiset, siinäkin on muutosta päivittäin.
"Tämä ammatti on sellainen, että pitää olla koko ajan mukana muodin ja virtausten muutoksissa. Ehkä olen tottunut muutokseen ja se on itsestään selvää, että pitää seurata muuta maailmaa ja olla mukana kehittymässä", Marita toteaa.
Sanna käy koulutuksissa ja seuraa alan lehtiä, myös ulkomaalaisia lehtiä. "Muoti vaikuttaa paljon myös hiusalaan, joten muodin seuraaminen kuuluu asiaan. Ja täytyy olla vastaanottavainen uusille tekniikoille, sillä kehityksessä on pysyttävä mukana", pohtii Sanna.
Toimivat työajat
Jotta menestyy kampaajana ja yrittäjänä, on löydettävä toimivat käytännöt niin itsensä kuin asiakkaidensa kannalta. Oleellisia seikkoja ovat liikkeen sijainti, aukiolo ja palvelujen hinnat. Ammattitaito ja ammatillinen kehitys on sitä parasta myyntivalttia. Sopivilla markkinointitempauksilla saadaan lisää asiakkaita. Sanna on päättänyt pitää liikettä auki pitkälle iltaan, Marita puolestaan aikaisin aamusta.
Marita on aina tehnyt 6-päiväistä viikkoa ja tekee edelleen. Kun ei ole koskaan ollut toista vapaapäivää viikossa, ei hän ole osannut sitä kaivatakaan. "Päiväni alkaa kahdeksalta ja loppuu noin klo 17. Joustava on toki oltava, joten välillä päivät venyvät. Varsinaista kesälomaa pidän kaksi viikkoa vuodessa se riittää", kertoo Marita aikatauluistaan. Viime kesänä hän loukkasi polvensa ja kampaamo oli kaksi kuukautta kiinni. "Asiakkaat soittelivat jo kotiinkin, että mitä on käynyt, kun en koskaan ole niin pitkään pitänyt lomaa", Marita nauraa.
Sannalla rytmi on toinen: "Pidän viikossa yhden arkivapaan, jolloin hoidan myös työasioita. Eli vapaapäiviä ei sunnuntain lisäksi juuri ole, eikä liioin sitä vapaa-aikaa. Lauantai ei puolestaan ole meillä niin kiireinen päivä, sillä liike on arki-iltaisin kahdeksaan asti auki."
Työajan kanssa Sanna on tarkkana, sillä hän muistaa pitää myös omia puoliaan. "Kyllä tässä saisi vedettyä itsensä niin piippuun kuin vaan kykenisi, mutta se ei liene tarpeen, vaikka yrittäjä onkin", Sanna summaa.
Marita tietää vuosien kokemuksella mitkä kuukaudet ja viikot vuodessa ovat hiljaisia. "Tammikuun loppu veronmaksujen ja joulun tuhlausten jälkeen on hiljaista, mutta kevätaurinko tuo taas asiakkaat takaisin. Kesäkuukaudet ovat myös hiljaisempia. Heinäkuun puolesta välistä pidän itse loman, kun olen huomannut, että silloin asiakkaatkin ovat lomalla."
Sannakin on jo päässyt kiinni siihen, milloin asiakkaat ovat liikkeellä. "Yleisten palkkapäivien tienoilla puhelimet alkavat soida. Myös tammikuu osoittautui kiireiseksi, hiihtoloman aikaan taas oli luonnollisesti hiljaisempaa."
Sanna kyselee asiakkailtaan mitä kautta he ovat liikkeeseen päätyneet. Onko sysäyksen antanut postilaatikosta tipahtanut mainos, ilmoitus paikallislehdessä vai jokin muu asia. Vahvimpana markkinointina toimii ehdottomasti suullinen viesti kaverilta kaverille. Ja tyytyväiset asiakkaat ovatkin parasta mainosta. "Sen huomaa, kun asiakkaita alkaa tulla myös tämän alueen ulkopuolelta ja sellaisilta alueilta, joissa on myös paljon kampaamotarjontaa", Sanna iloitsee.
Maritan varauskirja ei ole salaisuus: "Pitkäaikaiset asiakkaat täyttävät tammikuussa itse varauskirjaan koko vuoden ajat, niin saavat sitten sovitettua työt ja muut asiat sen mukaan."
Jokainen asiakas on erilainen
"Paljon on ollut nuoria asiakkaita, lieneekö syynä liikkeen nuorekas ilme ja se, että seudulla asuu paljon nuoria. Nuoret ovat kokeilunhaluisia ja suosittelevat myös herkemmin kavereilleen. Minulla alkaa jo olla kokonaisia kaveriporukoita asiakkainani", hymähtää Sanna.
Vuokratuolityöntekijäkin tuli Sannan kampaamoon sitä kautta, että hänen kaverinsa oli kävellyt liikkeen ohi ja kertonut näkemästään uudesta, nuorekkaasta kampaamosta. Niinpä työkaverina on nyt samanhenkinen ja -ikäinen kampaaja.
Marita kertoo, että asiakkaita on vuosien varrella aina riittänyt, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Osa asiakkaista on käynyt kampaamon perustamisesta lähtien ja heistä on muodostunut tiivis vakikunta. Myös ihan uusia asiakkaita käy jatkuvasti. "Liikkeessä pitääkin olla liikkuvuutta, se on elinehto. Minulla on aivan ihanat asiakkaat. Näistä vuosikymmeniä kestäneistä asiakassuhteista on poikinut myös ystäviä, joille voin puhua avoimesti niistä asioista, joista haluan."
Voisi kuvitella, että asiakkaiden psykologina toimiminen tuntuisi raskaalta, mutta Marita on oppinut miten näiden asioiden kanssa tulee toimia. "Aika usein asiakkaan kertovat henkilökohtaisia asioitaan minulle. Välillä täällä itketään yhdessä ja jaan murheet heidän kanssaan, mutta osaan myös jättää ne omaan arvoonsa. En vie heidän murheitaan kotiin ja murehdi enää siellä."
Tulevaisuudennäkymät
"En ole tarkkaan miettinyt kuinka pitkään vielä jatkan työntekoa. Niin kauan, kun se tuntuu hyvältä. Voisinhan koittaa pitää sen toisen vapaapäivän viikossa, niin ehkä sillä tavoin jaksaisin vielä pitempään. Kun on pysynyt terveenä, niin mikäs tässä on töitä tehdessä. Eläkkeellä aion ruveta taas maalaamaan posliinia. Se on tässä jäänyt vuosien varrella, mutta ajattelin herättää harrastuksen sitten uudelleen henkiin", Marita pohdiskelee.
Sannalla on työuraa hiukan enemmän jäljellä: "En usko, että työelämäni olisi näin nuorena jo lopullisesti rakennettu ja että pitäisin tässä liikettä vuosikymmenet eteenpäin. Tulevaisuutta en ole sen enempää miettinyt. Alkuun riittää, että saan tämän putiikin pyörimään menestyksellisesti. Alaan liittyen voi keksiä kaikkea laajennusta, kuten maahantuontia. Mahdollisuuksia on rajattomasti, joten miksi niitä ei hyödyntäisi. Olen aina ollut eteenpäin pyrkivä ihminen, joten en pysähdy hetkeksikään täysin paikoilleni. Muuten kyllästyn."
Faktaa aiheesta:
- Kampaajaksi voi kouluttautua ammattikoulussa tai yksityisillä kursseilla.
- Kampaajan työtä tekee Suomessa n. 14000-15000 kampaajaa.
- Suomessa kampaamoja on tällä hetkellä n. 9000.
- Vuonna 2007 työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 86 kampaajien sairautta. Niistä 51 johtui kosmeettisista aineista, 14 toistotyöstä. (Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt -verkkokirja)
Lisätietoja:
- Suomen hiusyrittäjät
- Yrittäjänaisten keskusliitto
- Kampaamoverkko