Juu tiedetään, asioiden esittäminen numeroina ja prosentteina auttaa meitä jäsentämään maailmaa, selventämään sitä, mittaamaan sitä. Numeroilla voidaan kuitenkin luoda myös illuusioita, joita emme välttämättä edes huomaa. Työpiste paljastaa kaksi peruskikkaa, joilla meitä yritetään jekuttaa. Nämä on helppo tiedostaa ja havaita!
1. Suurempi on parempi
Kumpi väite huolestuttaa enemmän: Syöpä tappaa 25 ihmistä 100:sta, vai Syöpä tappaa 250 ihmistä 1000:sta? Kummassakin lopputulos on sama, neljännes kuolee, 
mutta suurempi luku huolestuttaa enemmän. Ihmisillä on tapana liittää suurempaan lukuun suurempi riski.
Tutkimuksessa koehenkilöt arvioivat, että seuraavissa väittämissä on yhtä suuri riski: Syöpä tappaa 1286 ihmistä 10 000:sta, ja Syöpä tappaa 24,14 ihmistä 100:sta. Siis yhtä suuri, vaikka jälkimmäisessä väitteessä riski on melkein kaksinkertainen ensimmäiseen verrattuna!
Samoin se, että 100 ihmistä kuolee päivässä tiettyyn syöpään, arvioidaan pienemmäksi riskiksi kuin se, että 36 500 ihmistä kuolee samaiseen syöpään vuodessa – vaikka riski on kummassakin väitteessä sama.
Tahojen, jotka haluavat esimerkiksi myydä lehtiä puhuttelevilla otsikoilla tai terveystuotteita kuluttajille, kannattaa seurata tätä sääntöä – ja usein he niin tekevätkin!
2. Suhteellinen ja absoluuttinen riski
Päivittäinen pekonileipä kasvattaa riskiä saada suolistosyöpä 20 prosentilla. Hui, kuulostaa pahalta. Usein riski kerrotaan suhteellisen riskin kasvuna (kuten edellisessä väitteessä), joka ei kuitenkaan kerro vielä todellisen, absoluuttisen riskin kasvusta – eli ei paljon mitään siitä, pitäisikö asiasta olla esimerkiksi kuluttajana huolissaan.
Jos todennäköisyys saada jossain vaiheessa elämäänsä suolistosyöpä on 5 %, ja se kasvaa päivittäisen pekonileivän takia 20 prosentilla, nousee todellinen, absoluuttinen riski siis viidestä kuuteen prosenttiin. No, nousua on, mutta ehkä tästä ei tarvitse olla niin huolissaan kuin "20 prosentin kasvusta"?
Tätä taktiikkaa saatetaan käyttää esimerkiksi terveystietoa tai -tuotetta kehuttaessa: käytetään suhteellista riskiä, kun puhutaan hyödyistä, ja absoluuttista riskiä, kun puhutaan haitoista. Näin hyödyt vaikuttavat isoilta ja haitat pieniltä.
Kärjekkäitä otsikoita metsästävät journalistit ja terveyttä edistävien tuotteiden kaupustelijat eivät ole ainoita numeroilla hämääjiä. Eri riskit ovat joskus iloisesti sekaisin myös terveyshyötyjä ja -haittoja puntaroivissa tieteellisissä artikkeleissa.
Lähteenä mm. käytetty: Careless pork costs lives. Marianne Freiberger & Rachel Thomas. New Scientist nro 2799, 12.2.2011.
Tuure Hurme