Sosiaalinen pääoma ja sosiaaliset verkostot vaikuttavat henkilön menestykseen työelämässä. Laaja ystävä- ja perhepiiri on merkki sosiaalisesta pääomasta, joka luo puolestaan hyvät mahdollisuudet työelämässä pärjäämiseen ja etenemiseen. Työterveyslaitoksen uuden tutkimuksen mukaan ystävyys- ja perhesuhteet rakentuvat Suomessa hyvinkin vahvasti sosioekonomisten luokkien mukaisesti. Ihmiset ystävystyvät samassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kanssa, sillä arvomaailma, keskustelunaiheet ja harrastukset ovat usein samanlaisia.

Työntekijän ystäväpiirissä sekatyömiehen ystävänä on todennäköisimmin rekka-autonkuljettaja tai siivooja. Johtajan ystävänä puolestaan on insinööri, ylempi virkamies tai lakimies. Toimihenkilöiden piirissä kirjanpitäjä kaveeraa sihteerin kanssa.

Keskiluokan perheenjäsenten joukosta löytyy sairaanhoitajia, opettajia ja muusikoita. Työväen perheissä pyörivät siivoojat, rekkakuskit ja maanviljelijät. Johtajien perheisiin kuuluu työnjohtajia, ylempiä virkamiehiä ja yritysjohtajia. 

Yrittäjien sosiaalisessa verkostossa oli laajin ammattien kirjo ystävien joukossa, mutta perheenjäsenten ammattien määrä oli suppein. Yrittäjyys taitaa siis kulkea suvussa. Ylempien toimihenkilöiden perhepiirissä oli puolestaan eniten erilaisia ammatteja. 

Työelämässä etenemistä edesauttavat ihmissuhdeverkostot, joissa tunnetaan ihmisiä, joilla on mahdollisuuksia vaikuttaa työhönottoon ja kontaktien tarjoamiseen. Erityisen hyödyllisiä ovat kontaktit korkean statuksen ammatteihin eli esimerkiksi johtajiin.

Sosiaalista pääomaa kuvaava ammattien kirjo ja verkostojen määrä oli suomenruotsalaisilla laajempi kuin suomenkielisillä. Tämä näkyi 25–34-vuotiaiden keskuudessa. Tässä iässä ammatillinen opiskelu on päättynyt tai päättymässä ja uudet avaukset työelämän suuntaan ovat käsillä. Ehkä näistä syistä myös ystäväpiiri on silloin laajimmillaan.

Sosiaalisella pääomalla ja verkostoilla on todettu olevan yhteys myös työn jatkuvuuden ja työn saamisen koettuun varmuuteen. Tutkimuksessa työntekijät arvioivat itse mahdollisuuksiaan työn jatkoon mahdollisen työn menettämisen jälkeen. Laajan sosiaalisen verkoston omaavat uskoivat mahdollisuuksiinsa työllistyä paremmin kuin suppean verkoston omaavat. Sellaiset henkilöt, jotka saivat työssään tukea esimieheltään, pitivät varmempana työn jatkuvuutta, kuin sellaiset, joita esimies ei tukenut. Työn saannin mahdollisuuksia pitivät parempana miehet, kaupunkilaiset ja hyvin toimeentulevat. Yleisesti nuoremmat työntekijät olivat varmempia työn jatkuvuudesta kuin vanhemmat.

Tutkimus on tehty postikyselyaineistosta, johon osallistui 1514 iältään 18–64-vuotiasta suomalaista.

Lisää aiheesta:

Työterveyslaitoksen tiedote: Kokemukset ja asema työelämässä vaikuttavat elämisenhallintaan ja työn mielekkyyteen

Tutkimuksen julkaisu: Toiveita ja todellisuutta. Työn ominaisuudet eri työntekijäryhmien näkökulmasta. Liisa Moilanen. Työterveyslaitos, 2010. (ei verkossa)

Sosiaalinen pääoma Wikipediassa

Liina Paloheimo-Koskipää