Ihmiskroppa ilmoittaa jos se on fyysisestä rasituksesta väsynyt. Lihassärky, vetämättömyys ja väsymys ovat merkkejä, jotka ihminen yleensä huomaa. Mutta mistä huomaa, että aivot ovat ylirasittuneet? Miten tulkita unohduksia ja oppimattomuutta?
Ylirasittuneet aivot eivät kykene vastaanottamaan uutta tietoa tai eivät ainakaan kykene säilyttämään tietoa hetkeä pitempään. Ylirasittuneessa tilassa ei myöskään synny uusia innovaatioita tai oivalluksia, sillä kaikki energia menee rutiinien pyörittämiseen. Ihminen ei yleensä itse havaitse oireita saatikka sitten yhdistä niitä aivojen ylirasitukseen. Mikäli oireet alkavat olla huomattavia, saattaa ensimmäinen pelko olla esim. muistisairaus tai dementia. Niin vakavasta asiasta on harvoin kysymys.
Aivot saattavat rasittua kiireellisessä työssä, täyteen tupatulla vapaa-ajalla tai näiden molempien yhteisvaikutuksesta. "Aivojen haitallinen kuormittuminen aiheuttaa henkistä ja fyysistä uupumusta, mielenterveyden oireita, muisti ja keskittymisvaikeuksia, heikentää luovaa ongelmanratkaisua ja lisää inhimillisten virheiden ja tapaturmien riskiä", listaa tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitoksesta.
Väsyneet ihmiset eivät kykene arvioimaan omaa väsymystään ja kuvittelevat suorituskykynsä olevan parempi kuin se todellisuudessa onkaan. Krooninen univaje hidastaa aivotoimintaa ja on usein yksi syy aivojen ylikuormittumiseen. "Työ muuttuu liian kuormittavaksi, jos työn vaativuus ja siihen tarvittava kapasiteetti eivät ole tasapainossa. Myös tasapaino työpanoksen ja saavutusten välillä on tärkeää", kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Heini Ahveninen Terveystalosta.
Kuka sitten on vastuussa, jos työntekijän aivot ylikuormittuvat? Työtovereiden ja esimiehen on hyvä reagoida asiaan, mikäli huomaavat kollegan käyvän ylikierroksilla ja hänen käytöksensä muuttuneen. Läheiset ovat avainasemassa huolestuttavien merkkien huomaamisessa ja heidän onkin syytä ottaa asia puheeksi, jos ylikuormittumisen oireet alkavat näkyä. Aivojen hyvinvointia ei voi kuitenkaan ulkoistaa kokonaan, vaan jokainen on itse vastuussa omista aivoistaan. Pysähdy siis välillä kuuntelemaan itseäsi ja tunnustelemaan olotilaa. Ehkä huomaat stressin hiipineen kaveriksesi ja siitä on aika päästä eroon. Täältä löydät hyviä vinkkejä aivojen kuormituksen keventämiseen ja stressin karkottamiseen:
Miten aivojen rasitusta voidaan mitata?
Brain@Work-hankeessa tutkittiin miten erilaiset tehtävät ja työtahti vaikuttavat työmuistin toimintavarmuuteen ja aivojen tiedonkäsittelyn nopeuteen sekä ihmisen fysiologiaan. Hankkeessa syntyi tietokonepohjaisia testejä, joiden avulla esim. työterveyshuollossa voitaisiin tutkia ovatko työntekijän aivot ylikuormittuneet.
Anu Holmin toukokuussa ilmestyneessä väitöskirjassa on kehitetty uusi menetelmä aivojen kuormituksen mittaamiseen. Aivojen sähköisissä toiminnoissa näkyy eroja kuormituksen mukaan ja muutos näkyy aivosähkökäyrässä (EEG). Käyrästä laskettua indeksiä kutsutaan aivosykkeeksi. Menetelmässä mitataan aivosykettä, joka on havaittavissa, kun ihminen ponnistelee erilaisten tehtävien parissa. Menetelmää voisi jatkokehittelyn myötä käyttää työpaikoilla aivojen kuormituksen mittaamiseen.
Lisää aiheesta:
Brain@Work-hankkeen tiivistelmä Tekesin verkkosivuilla
Anu Holmin väitöskirja: Developing Neurophysiological Metrics for the Assessment of Mental Workload and the Functional State of the Brain
Kognitiivinen ergonomia -osio Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa
Tietotyön muutokset -osio Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa
Nupin ei tarvitse mennä nurin (Työpisteen artikkeli 15.7.2009)
Monisuorittajat ovat huonoja monen tehtävän tekemisessä (Työpisteen uutinen 5.1.2010)
Liina Paloheimo-Koskipää