Sanotaan, että informaatioyhteiskunnassa ihmisten välinen yhteydenpito on helppoa ja kätevää. Samalla kuitenkin sosiaalinen eristyneisyys ja yksin eläminen ovat arkipäivää. Monet asuvat esimerkiksi kaukana sukulaisistaan ja saattavat työskennellä kaukana muusta sosiaalisesta verkostostaan.
Yksinäisyydellä on epäsuotuisa vaikutus terveyteen. Tutkimusten mukaan ne, joilla on vähän sosiaalisia suhteita, kuolevat keskimäärin aikaisemmin. Yksinäisyyden yhteydestä kuolinsyihin tarkemmin ei paljon tiedetä. Jos tarkemmat syyt olisivat selvillä, voisivat esimerkiksi terveysalan ammattilaiset huomioida niitä potilastyössä.
Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa havaittiin yksi selvä yhteys. Yksin asuminen lisäsi huomattavasti alkoholin aiheuttaman kuoleman riskiä riippumatta sukupuolesta tai sosioekonomisesta asemasta.
Kuolemanriskiin saattaa vaikuttaa se, että avio- ja avoliittoon liittyvät suojaavat seikat, kuten parisuhdekumppanin kontrolli ja turvallisesta juomisesta huolehtiminen, puuttuvat yksinasujilta.
Tutkimus ei anna vastausta siihen, onko alkoholin väärinkäyttö yksin asumisen syy vai seuraus. Sen sijaan vaikutussuhde on selvä, kun katsotaan vuoden 2004 alkoholin hinnanalennuksen vaikutusta alkoholikuoleman riskiin. Avio- tai avoliitossa elävien riski alkoholista aiheutuneeseen kuolemaan ei ollut koholla kahdeksan vuoden seurannassa. Ennen hinnanlaskua yksinäisten miesten riski kuolla esimerkiksi maksasairauteen oli 3.7 kertaa suurempi kuin avio- tai avoliitossa elävien miesten, mutta hinnanalennuksen jälkeen riski oli jopa viisinkertainen. Yksinäisillä naisilla riski oli myös koholla, mutta miehiä pienempi.
Alkoholiperäisten sairauksien lisäksi yksin asuminen kohotti myös riskiä kuolla alkoholiin liittyvän onnettomuuden tai väkivallan seurauksena.
Tutkijat peräänkuuluttavat, että yksinäisyyden yhteys kuolemanriskiin tiedostettaisiin paremmin terveydenhuollon ammattilaisten ja päättäjien keskuudessa. Sosiaalisen eristäytyneisyyden yhteys sepelvaltimotautiin onkin huomioitu eurooppalaisessa ohjeistuksessa, mutta laajempaa heräämistä asian suhteen vielä odotetaan.
Aiheesta enemmän:
Herttua K, Martikainen P, Vahtera J, Kivimäki M. Living Alone and Alcohol-Related Mortality: A Population-Based Cohort Study from Finland. PLoS Medicine, 20 September 2011.
Pasi Moisio & Tuomas Rämö. Koettu yksinäisyys demografisten ja sosioekonomisten taustatekijöiden mukaan Suomessa vuosina 1994 ja 2006. Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007):4.
Hyssyttely ei auta työpaikan päihdeongelmaan (Työpiste 4.5.2011)
Tuure Hurme