Väestötason tutkimuksen mukaan vuosia jatkuvalla vuorotyöllä voi olla haitallinen vaikutus mielenterveyteen. Englantilaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin monista vuorotyömalleista yötyötä sekä vuorotyötä, jossa vuorot vaihtelevat sattumanvaraisesti.
Tutkimus osoitti mielenkiintoisen sukupuolieron. Miehet, jotka olivat olleet yötyössä yli neljä vuotta, raportoivat merkitsevästi todennäköisemmin mielenterveysongelmista kuin miehet, jotka eivät koskaan tehneet yötyötä. Vaihtelevissa vuoroissa työskentelevillä miehillä ei ollut suurempaa todennäköisyyttä kärsiä mielenterveysongelmista. Naisten mielenterveysongelmat puolestaan eivät tulleet todennäköisemmiksi yötyön myötä, vaan vaihtelevien vuorojen työssä. Mielenterveysongelmat olivat merkitsevästi todennäköisempiä naisilla, jotka työskentelivät vaihtelevassa vuorotyössä yli kaksi vuotta, kuin naisilla, jotka eivät työskennelleet koskaan vaihtelevissa vuoroissa.
Tutkijat pitävät yllättävänä sitä, että yötyö ei ollut haitallista naisten mielenterveydelle. Aiemmat, sairaanhoitajilla tehdyt tutkimukset kertovat nimittäin toisin. Nyt aineisto pitikin sisällään laajan ammattikavalkadin. Jo aiemmin on tiedetty, että miehiin verrattuna naiset tuntevat olonsa vähemmän uneliaaksi peräkkäisten yövuorojen aikana. Yötyö näyttää vaikuttavan naisiin vähemmän epäsuotuisasti kuin muut vuorotyömallit. Yleisesti ottaen vuorotyön sukupuolisia eroja väestötasolla voidaan tutkijoiden mukaan selittää miesten ja naisten erilaisilla rooleilla perhe-elämässä sekä sillä, että miehet ja naiset työskentelevät osittain eri aloilla.
Vuorotyön on aiemmin todettu olevan yhteydessä mm. unettomuuteen, kohonneeseen onnettomuusriskiin, työstressiin ja moniin sairauksiin. Noin joka neljäs suomalainen palkansaaja tekee vuorotyötä. Vuorotyön vaikutusta mielenterveyteen on tutkittu vähän ja tulokset ovat ristiriitaisia. Usein tutkimukset ovat keskittyneet tiettyihin ammattiryhmiin eivätkä koko väestöön. Myös vuosien ajallinen jatkumo on harvinaista. Nyt tutkimusaineistoon kuului 21–73-vuotiaita ihmisiä noin 10 000, ja tiedot ovat vuosilta 1995–2005.
Aiheesta enemmän:
Bara AC, Arber S: Working shifts and mental health – findings from the British Household Panel Survey (1995–2005). Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 2009;35(5):361–367.
Tietoa vuorotyön vaikutuksista hyvinvointiin Työterveyslaitoksen Työaika-sivuilla
Työaikalaki Finlexissä (Valtion säädöstietopankki)