Vuorotyön aiheuttama univaje voi heikentää merkittävästi työntekijän kykyä jakaa tarkkaavaisuuttaan usean tehtävän kesken, ja siksi erityisesti turvallisuuskriittisissä ammateissa tulisi välttää univajetta kerryttäviä vuorojärjestelmiä.

Tuoreessa osittaisen univajeen tutkimuksessa nuorten miesten joukkoa valvotettiin Työterveyslaitoksen unilaboratoriossa. Kokeella jäljiteltiin univajetta kerryttävää työviikkoa, jossa viitenä perättäisenä työpäivänä nukutaan vain 4 tuntia yössä ja viikonloppuna normaalit 8 tunnin yöunet.

Univajeen vaikutus koetehtävästä suoriutumiseen voimistui selvästi työviikon loppua kohti. Univajeen jälkeen kahden yön normaalit unet puolestaan normalisoivat suoriutumisen. Tutkimusprofessori Mikael Sallisen mukaan vaikuttaa ylipäätään siltä, että pitkäkestoisenkin univajeen vaikutuksista kyllä palaudutaan hyvin, kunhan siihen vain annetaan mahdollisuus. 
 
Univajeen vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä: tutkimuksessa joidenkin henkilöiden suoriutuminen romahti, joidenkin suoriutuminen säilyi lähes muuttumattomana. Tarkkaa syytä yksilöllisille eroille ei tiedetä, mutta niiden arvellaan johtuvan geenitason eroista. Vuorotyötä kannattaa tietenkin tehdä vain sellaisten ihmisten, jotka kokevat sen soveltuvan itselleen.

"Noin neljännes lopettaa vuorotyön tekemisen ensimmäisen vuoden aikana huomattuaan epäsoveltuvuutensa siihen. Sopeutumisvaikeuksia vuorotyöhön on erityisesti aamuvirkuilla ihmisillä", sanoo apulaisylilääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta.

Vuorotyössä kannattaa suosia nopeasti myötäpäivään kiertäviä vuoromalleja, jotta uni ja vireys häiriintyisivät mahdollisimman vähän.

"Esimerkki tällaisesta vuoromallista on aamuvuoro, iltavuoro, yövuoro, vapaa, vapaa. Peräkkäisten vuorojen välissä tulisi olla vähintään 12 tuntia riittävän palautumisen turvaamiseksi", Mikael Sallinen sanoo. Tällaisessa vuoromallissa univajetta ei kerry usean vuorokauden ajalta. 

Nykyään 27 prosenttia työvoimasta tekee jotain muuta kuin säännöllistä päivätyötä. Joidenkin tutkimusten mukaan vuorotyö saattaa kohottaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Valtimokovettumataudin tiedetään etenevän vuorotyöntekijöillä nopeammin kuin normaalin päivätyön tekijöillä.

Lisää aiheesta:

Vuorotyöstä ja työajoista lisää Työterveyslaitoksen Työaika-sivuilla

Vuorotyö ja univaje:
Haavisto M-L, Porkka-Heiskanen T, Hublin C, Härmä M, Mutanen P, Müller K, Virkkala J, Sallinen M. Sleep Restriction for the Duration of a Work Week Impairs Multitasking Performance. Journal of Sleep Research. In Press.
Sallinen M, Kecklund G. Shiftwork, sleep and sleepiness: differences between shift schedules and systems. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 2010;36(2):121–133.

Vuorotyö ja sydänsairaudet:
Hublin C, Partinen M, Koskenvuo K, Silventoinen K, Koskenvuo M, Kaprio J. Shift-work and cardiovascular disease: a population-based 22-year follow-up study. European Journal Epidemiology 2010.
Puttonen S, Härmä M, Hublin C. Shift work and cardiovascular disease - pathways from circadian stress to morbidity. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health 2010; 36: 96–108.

Työterveyslaitoksen tiedotteita aiheesta:
- Joustomahdollisuudet työajoissa ehkäisevät työkyvyttömyyseläkkeitä.
- Tarkkaavaisuutta heikentävän univajeen kertymistä vuorotyössä voidaan välttää vuorosuunnittelulla.
- Vuorotyö vaikuttaa sydämen terveyteen.

Työaikojen pitäisi joustaa enemmän (Työpisteen uutinen 24.3.2010)

Tuure Hurme