Vuorotteluvapaan tarkoitus on edistää työssä olevan jaksamista ja antaa samalla työttömälle työnhakijalle mahdollisuus saada työkokemusta määräaikaisuuden avulla. Työntekijä voi käyttää vapaansa haluamallaan tavalla.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Irja Kandolin sanoo, että vuorotteluvapaa sopii kaikille, jotka kokevat tarvetta olla jonkin aikaa pois työpaikalta ja töistä. 90-luvulla kokeilusta lähtenyt vuorotteluvapaa on nykyisin hyvin suosittua.

"Tutkimusten mukaan yhteydet hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen ovat myönteisiä. Voi katsoa omaa tilannetta ja lähteä siitä liikkeelle."

Työntekijöiden henkilökohtaiset tarpeet vuorotteluvapaalle vaihtelevat suuresti.

"Henkilö voi tarvita lisää vapaa-aikaa läheisilleen tai hänestä voi tuntua siltä, että työkuorma on turhan suuri ja tarvitsee siksi hengähdystä."

Tutkimusten mukaan myös opiskelu ja työpaikan huono ilmapiiri ovat olleet syynä vuorotteluvapaalle hakeutumiselle.

Myönteisiä kokemuksia

Kokemukset vuorotteluvapaasta ovat pääosin myönteisiä. Jotkut työntekijät ovat tosin kokeneet sopeutumisvaikeuksia palatessaan työpaikalle, jossa on tapahtunut suuria muutoksia heidän ollessa poissa.

"Silloin voi olla, että uuteen tekemiseen ja uuteen tapaan toimia tarvitaan oma aikansa."

Järjestely nähdään myös työnantajan puolelta myönteisenä, sillä se ehkäisee henkilöstön työuupumusta. Lisäksi työpaikalle saadaan uusia tuulia, kun sinne palkataan uusi henkilö. Myös vanhan työntekijän palatessa virkeänä saadaan työpaikalle uutta virtaa.

Vuorotteluvapaalla ei ole pakko tehdä mitään. Aina se ei edes ole tarpeenkaan.

"Jos on uupunut, niin alussa ei tarvitse välttämättä tehdä yhtä mitään, sillä palautuminen on tärkeää", Kandolin sanoo.

Tutkijan mukaan vapaalla voi olla kuitenkin hyvä keskittyä johonkin tärkeään harrastukseen ja sitä kautta saada uutta puhtia.

"Onhan se ilman muuta hyvä, että meillä kaikilla on jotain toimintaa", Kandolin sanoo.

 
Vuorotteluvapaa:

– Edellytyksenä on kymmenen vuoden työhistoria.

– Vähimmäiskesto on 90 ja enimmäiskesto 359 kalenteripäivää.

– Vuorotteluvapaalle lähtevän työntekijän tilalle on palkattava työtön työnhakija.

– Vuorotteluvapaalle jäävän on oltava työsuhteessa tai virkasuhteessa. Hänen täytyy olla myös kokoaikainen työntekijä.

– Vielä tänä vuonna on mahdollista saada vuorottelukorvaukseksi 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.

Aiheesta lisää:

Lue TE-toimiston sivuilta vuorotteluvapaasta.

Lue vuorottelukorvauksesta Kelan sivuilta.

Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy tietoa työhyvinvoinnista.

Mikael Mikkonen