Ympäristön suojeleminen vaatii jatkuvaa toimimista, myös työpaikoilla. Niissä viherajattelua ovat yrityksen toimintapa ja asenne.
Asiaan vihkiytynyt Työterveyslaitoksen tutkija Timo Räikkönen kertoo työpaikkojen viherajattelun kehittämisen sisältävän kaksi yksinkertaista, mutta merkittävää seikkaa.
"Pitäisi pystyä vihertämään nykyiset työpaikat ja luomaan enemmän uusia. Näiden kahden päätavoitteen lisäksi tulisi tosin huolehtia myös kansalaisten toimintaedellytyksistä palkkatyön ulkopuolella, ja esimerkiksi "downshiftauksen" avulla saadut vapaa-ajan lisäykset voitaisiin kanavoida kestävämmän yhteiskunnan luomiseen, oli kyse sitten palstaviljelystä tai oman paikallisyhteisön toiminnan tukemisesta."
Tutkijan mukaan Pohjoismaat ovat yleensä olleet ympäristöasioissa edelläkävijöitä. Silti parannettavaa riittää rutkasti.
"Tällä hetkellä teot koostuvat pienistä asioista. Tulostetaan paperin molemmin puolin ja ei-värillistä tekstiä ja käytetään biojäteroskiksia. Ne ovat vasta ensiaskeleita", Räikkönen huomauttaa.
Tee ekoteko
Työntekijä voi tehdä myös pieniä henkilökohtaisia ekotekoja. Hän voi tulla esimerkiksi töihin julkisilla kulkuneuvoilla oman auton sijaan. Nykyisin moni työnantaja tukee tällaista kulkemista mm. tarjoamalla mahdollisuuden työsuhdepyörään.
Myös etätyö voi osaltaan edistää viherajattelua, sillä kun työt hoidetaan kotona, ei tarvita hiilijalanjälkeä lisäävää matkustamista. Samasta syystä kannattaa suosia myös virtuaalikokouksia. Skype ja muut neuvotteluvälineet parantavat mahdollisuuksia vielä lisää.
Mutta mikäli haluaa työyhteisönsä muuttavan radikaalisti toimintaansa, tarvitaan rohkeita tekoja.
"Rohkea työntekijä voi haastaa vallitsevia toimintamalleja, jos niissä on korjattavaa. Se vaatii uskallusta", Räikkönen myöntää.
Nykyisin asiaa helpottaa se, että monilla työpaikoilla on ympäristöasioihin liittyviä työryhmiä, joiden kautta asiaa voi viedä eteenpäin. Voidaan aloittaa ihan pienistä jutuista ja edetä niistä haastavampiin.
Johtajat avainasemassa
Tehokas ja toimiva viherajattelu vaatii toteutuakseen työpaikan johdon sitoutumista, jotta syvemmät toimenpiteet onnistuvat. Ja vaikka aina pelätään ylimääräisiä kustannuksia, viherajattelu saattaa jopa tuoda säästöjä ja lisäarvoa yritykselle.
Muutoksen estää usein asenne, jonka mukaan viherajattelu nähdään ylimääräisenä kuluna, eikä koko yrityksen läpi kulkevana periaatteena. Sen ei pitäisi olla erillinen osa tai kuluerä.
"Ekotehokkuus säästää materiaalikustannuksia ja valaa myös tulevaisuuden uskoa siihen, että oma työpaikka ei talouskriisien uhatessa tipahda ensimmäisenä, vaan on paremmassa iskussa."
Räikkönen kertoo radikaalin esimerkin Yhdysvalloista, Utahin osavaltiosta, jossa virkamiehet siirtyivät nelipäiväiseen työviikkoon. Muutoksen tarkoituksena on vähentää matkailua ja ilmastoinnin sekä lämmityksen käyttöä. Tutkija olisi valmis kokeilemaan tätä Suomessakin.
Aiheesta enemmän:
Timo Räikkösen artikkeli "The Greening of Work: How Green is Green Enough?"
Työpisteen artikkeli aiheesta (24.9.2010).
Työterveyslaitoksen Kohti kestävää työelämää -julkaisu.
Wikipedian määrittely kestävästä kehityksestä.
Tietoa WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmästä.
Mikael Mikkonen