Työolosuhteiden ja työtehtävien mukauttaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan mahdollistaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työn tekemisen. Mukauttamisen keinoja ovat mm. helposti säädettävät työpisteet, esteettömät tilat, ergonomiset työvälineet, tarpeelliset apuvälineet, avunsaanti ja työn joustava organisointi työnjaon, työajan ja etätyön suhteen. Ratkaisuna vajaakuntoisen työllistymisessä voi olla myös osa-aikainen työ.

Työterveyslaitoksen ja Kelan uuden tutkimuksen mukaan työpaikoilla, joilla oli tehty työn mukauttamisratkaisuja, työntekijöillä oli vähemmän stressiä ja rasitusta, he pystyivät palautumaan paremmin, eivätkä joutuneet jatkuvasti työskentelemään voimiensa äärirajoilla. He myös arvioivat työkykynsä muita paremmaksi.

Tutkimus kertoo kuitenkin myös sen, että mukauttaminen ei ole kaikilla työpaikoilla tätä päivää. Puolet tutkimukseen vastanneista sanoivat, että heidän työtilansa eivät olleet työn sujuvuuden kannalta toimivat ja käytännölliset. Konkreettisena esimerkkinä mm. se, että tutkittavista vain 9 prosentilla oli käytössään sähköisesti säädettävä työpiste. "Oletimme, että juuri vammaisilla sähköisesti säädettäviä työpisteitä olisi ollut suurella osalla, sillä kustannuksiltaan esimerkiksi säädettävät työpöydät ovat samaa luokkaa tavallisten pöytien kanssa", kertoo tutkimuksen puheenjohtaja, ergonomian dosentti Nina Nevala Työterveyslaitoksesta.

Mukauttamisratkaisujen kustannuksiin voi saada ulkopuolista tukea tai työnantaja voi maksaa ne itse. Tutkimuksen mukaan suurin osa työnantajan kustantamista mukautuksista maksoi alle 1000 euroa. "Kun työntekijän yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle 300 euroa, ei mukauttamiskustannus tunnu järin suurelta. Varsinkin, kun mukauttaminen saattaa parhaillaan mahdollistaa vammaiselle henkilölle elinikäisen työuran kyseisessä työpaikassa", Nina Nevala pohtii.

Työterveyshuolloilla olisi parantamisen varaa vammaisten erityistarpeisiin perehtymisessä. Yli puolet (54 %) tutkituista kertoi, että työterveyshuolto ei ollut antanut mitään suosituksia heidän työhönsä ja työoloihinsa. Työterveyshuoltojen pitäisi työpaikkaselvitysten yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työolosuhteisiin ja käyttää apunaan asiantuntijoita, kuten työfysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja. Myös yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa pitäisi lisätä.

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat työntekijät ovat innostuneempia työstään kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin. Tutkimukseen osallistuneet olivat myös sitoutuneita työntekijöitä, sillä he olivat viihtyneet nykyisessä työpaikassaan keskimäärin 17 vuotta.

Tutkimukseen osallistui 205 Kelan 16 vuotta täyttäneen vammaistukea saanutta henkilöä, jotka olivat töissä avoimilla työmarkkinoilla. Tutkimukseen osallistujilla oli liikunta-, näkö- tai kuulovamma tai kommunikaatiohäiriö. Valtaosa (81 %) osallistujista oli vakituisessa työsuhteessa ja vajaa puolet (44 %) työskenteli osa-aikaisesti.

Lisää aiheesta:

Työterveyslaitoksen tiedote: Vammaisten työntekoa voitaisiin lisätä ja helpottaa työtä ja työtiloja räätälöimällä (Taustalla tutkimus Työn sisältö ja työolosuhteiden mukauttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja pitkäaikaissairailla)

Esteetön työelämä -kokonaisuus Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa

Ergonomiaratkaisujen tietopankit Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa

Esteetön työympäristö liikuntavammaisille - Opas työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstölle Työterveyslaitoksen verkkokaupassa

Vammoista viis - tärkeintä on osaaminen
Opas työnantajalle vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi
työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa
 

Liina Paloheimo-Koskipää