Istumme yhä enemmän työpaikoilla, kotona erilaisten ruutujen ääressä sekä autoissa ja muissa kulkuvälineissä. Istumisen aikakausi on koittanut, mutta harmin paikka: istuminen ei tee hyvää.
Istuminen näyttää tutkimusten mukaan olevan itsenäinen terveysriskien kohottaja aikuisilla. Runsas istuminen on riskitekijä riippumatta ihmisen liikkumisaktiivisuudesta – hän saattaa muuten jopa liikkua aivan suositusten mukaisesti. Näin todetaan lähes 50 eri tutkimusta käsittävän analyysin perusteella tuoreessa American Journal of Preventive Medicine -lehdessä.
Runsaalla istumisella on selvä tilastollinen yhteys kuolleisuuteen ja painonnousuun ennen aikuisikää. Rajallista näyttöä on myös yhteydestä 
aikuisiän painonnousuun, diabetesriskiin, syövän esiintymistiheyteen, sydän- ja verisuonisairauksiin, sappikiviin ja mielenterveyshäiriöihin.
Lääkkeeksi tutkijat peräänkuuluttavat elinympäristön muokkausta. Siis enemmän esimerkiksi työpisteitä, joissa ei istuta, ja liikennerakenteita, jotka eivät ohjaa ihmisiä jatkuvasti istumaan.
Työympäristössä istumismäärään vaikuttavat ainakin huonekalut, saavutettavuus kävellen, parkkimahdollisuudet, rakennussuunnittelu, porrassuunnittelu, palvelut jalan liikkujille jne. Kotona voi esimerkiksi siirtää tuolit pois tv-alueelta, pistää tietokoneen seisomiskorkeudelle ja järjestää mahdollisuuden ruokailla myös seisten.
Työprosessit voisi suunnitella istumista välttävästi ainakin ns. kehittyneissä maissa, joissa suurin osa työntekijöistä istuu työssä suuren osan ajastaan, kehottavat tutkijat. Kasvavaan kansanterveysongelmaan pitäisi reagoida myös sisällyttämällä istumistietoa terveyssuosituksiin ja istumisaika elintapamittareihin. Ensilääkkeeksi tarjotaan ohjetta, että harkinnanvarainen istuminen vähennettäisiin kahteen tuntiin per päivä, ja että puolen tunnin istumisen jälkeen aina noustaisiin hetkeksi ylös.
Ruotsalaisista aikuisista 22 prosenttia istuu yli yhdeksän tuntia päivässä. Eniten istutaan Japanissa, Ruotsi ja Norja ovat kärjen tuntumassa. Suomi ei ollut tutkimuksessa mukana. Ruotsissa istumisen mediaani eli tyypillinen aika on 5 tuntia päivässä.
Mielenkiintoista on, että yli yhdeksän tunnin istujissa on huomattavasti vähemmän 40–65-vuotiaita kuin 18–39-vuotiaita. Nuoremmat aikuiset ehkä käyttävät enemmän tekniikkaa ja sijoittuvat useammin istuviin ammatteihin.
Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää myös lapsiin. Koulussa, liikennevälineissä ja kotona ruudun ääressä tulee istuttua australialais-amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 5–10 tuntia päivässä.
Aiheesta enemmän:
Useita tutkimusartikkeleita teemaosiossa "The Science of Sedentary Behavior", American Journal of Preventive Medicine, Volume 41, Issue 2, Pages A1-A8, e5-e14, 121-240 (August 2011)
Too much sitting may be bad for your health (EurekAlert-tiedote 12.7.2011)
Istuminen vaarantaa terveytesi (Työpisteen juttu 3.4.2009)
Tuure Hurme