Työuupumus syntyy kolmesta toisiinsa liittyvästä tekijästä, kertoo tuore väitöskirjatutkimus. Näitä ovat ekshaustio eli uupumisasteinen väsymys, kyynistyminen ja heikentynyt arvostuksen puute.

Myös aikapaine, työroolin epäselvyys ja työyhteisön ristiriidat ovat yhteydessä työuupumuksen syntyyn. Psykologi Salla Toppinen-Tanner tutki väitöskirjassaan metsäteollisuudessa työskennelleitä, joista noin 3 prosenttia koki työuupumusta.

Uupumisasteinen väsymys tarkoittaa yleistä voimakasta psyykkistä ja fyysistä väsymystä, joka ei hellitä viikonloppujen tai lomien aikana. Asennemuutokset näkyvät kyynistymisenä työhön ja sen kohteena oleviin. Työstä tuntuu kadonneen työn merkitys ja sen tuoma ilo. Työtä ei koeta yhtä merkitykselliseksi kuin aikaisemmin ja työstään innostuneet ihmiset alkavat ajatella siitä negatiivisesti.

Loppuunpalamiseen liittyy myös ammatillisen itsetunnon lasku, joka saattaa muistuttaa oireiltaan masennusta ja horjuttaa uskoa kykyyn selviytyä työtehtävistä.

Tiivistettynä työuupumus on pitkäkestoista stressiä, joka aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja terveyden heikkenemistä. Toppila-Tannerin mukaan orastavan työuupumuksen ennusmerkkejä ovat stressituntemukset, ahdistus ja vaikeudet unensaannissa.

"Ja työasiat pyörivät liikaa mielessä. Työuupumusta ei välttämättä huomaa itse ensimmäiseksi. Usein joku läheisistä huomaa oireet ensin", Toppila-Tanner sanoo.

Myös elämäntilanne ja epävarmat työnäkymät vaikuttavat uupumuksen syntymiseen. Siksi esimerkiksi esimies on avainasemassa torjumassa työntekijän uupumusta.

"Tarvitaan oivallusta ihmisten ominaislaadusta ja siitä, miten työ ja työntekijä sopivat yhteen. Tämä vaatii todella paljon ihmissuhdesilmää. Esimiehen tehtävänä onkin huolehtia kehityskeskusteluista, joissa käsitellään osaamis- ja hyvinvointiasioita."

Toppinen-Tannerin mukaan ne ovat hyvä tilaisuus keskustella työntekijöiden kokonaiselämäntilanteesta työtilanteen lisäksi. Työyhteisön tilannetta voidaan selvitellä myös työuupumusmittarilla.

Toppinen-Tanner tutki metsäteollisuuden parissa työskentelevien työuupumuksen yhteyttä sairaalajaksoihin, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Tutkimus osoitti, että työuupumus johtaa pitkällä aikavälillä mielenterveysongelmiin, sydän ja verisuonisairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

Vaikka työuupumusta on tutkittu paljon, ilmiöön liittyy vielä selvittämättömiä kysymyksiä.

"Ne liittyvät uupumuksen kehittymisprosessiin ja siihen, millä tavalla uupumus etenee vakavaksi."

Aiheesta lisää:

Salla Toppinen-Tannerin väitöskirja Process of burnout: structure, antecedents, and consequences (2011).

Työpisteen aikaisempi artikkeli aiheesta. (22.2.2011)

Työpisteen artikkeli alle 35-vuotiaina eläköityneistä. (7.4.2010)

Työterveyslaitoksen Työn imu -sivusto, jolla tietoa työhön innostumisesta.

Työterveyslaitoksen Yksilön työhyvinvointi -sivusto. Kertovat, mitä hyvinvointi työssä oikeastaan tarkoittaa.

Työterveyslaitoksen Työaika-sivu. Sisältää tietoa siitä, miten työajat vaikuttavat työntekijän terveyteen ja toimintakykyyn.

Mikael Mikkonen