Jonkinasteisesta työuupumuksesta kärsii useampi kuin joka neljäs työssäkäyvä suomalainen (Terveys 2000 -tutkimus). Työuupumuksesta kärsivää ei ainakaan helpota se, että työuupumusta ei luokitella sairaudeksi, jolloin työntekijä ei saa poissaoloajalta palkkaa. Ilman diagnoosikoodia harvalla on varaa jäädä pois töistä, kertoo uusin Työ Terveys Turvallisuus -lehti.

Jos lääkäri toteaa pelkästään työuupumuksen, Kela ei korvaa työnantajalle sairauspäivärahaa eikä työnantajan tarvitse maksaa työkyvyttömyysajalta palkkaa. Toki palkkaa voi maksaa halutessaan. Epäilijöiden mielestä työuupumuksen hyväksymisessä palkallisen poissaolon syyksi on vaarana se, että ihmiset jäävät pois töistä aina, kun vähän väsyttää.

Työuupumukselle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. "Yhteisen määritelmän avulla työuupumus voitaisiin tunnistaa nopeammin. Siksi sellainen pitäisi saada aikaan", sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitoksesta TTT-lehdessä.

Työuupunut ei ole vielä sairas, mutta työ aiheuttaa hänelle stressioireita, jotka pitkittyessään sairastuttavat. Työuupumus on krooninen oireyhtymä ja pahimmillaan vakava. "Olo on uupunut, asenne työhön muuttuu kyyniseksi, itsetunto työntekijänä ja jopa ihmisenä romahtaa. Se on lähellä masennusta", kertoo psykologi Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.

Ylikuormitus johtuu usein sekä työstä että selviytymiskeinoista, kuten taukojen laiminlyönnistä ja päivien venyttämisestä. Syynä voivat olla myös olosuhteet, kuten se, että työntekijä ei pysty vaikuttamaan töihinsä tai esimies ei tue tarpeeksi. Työuupumuksen tunnistaminen vaatii hoksottimia. Hyvä hälytyskello on uni: vaikka ihminen ei itse tajuaisi kuormittuvansa, uni häiriintyy.

Työuupumus ei ole yksilöllistä heikkoutta, vaikka yksilölliset ominaisuudet tai elämäntilanne voivat altistaa työuupumukselle. Vaikka alttius olisi, ei rasittavakaan työ välttämättä uuvuta. Jos työpaikan asiat ovat kunnossa, niin työ rytmittää elämää ja tuottaa hyvinvointia. Tämän takia työuupumuksessa pelkkä ihmisen hoitaminen ei riitä, vaan työuupumus todennäköisesti uusiutuu, jos työtapoja ja -oloja ei muuteta.

Näin työuupumus etenee:

1. Uupumusasteinen väsymys

• Työhön liittyy ristiriita. Työtä ei ehdi tehdä niin hyvin kuin haluaisi, tai vuorovaikutus on vaikeaa.
• Perhe tai harrastukset kärsivät.
• Uni häiriintyy. Vatsavaivat, hartiakipu, päänsärky ja muut stressioireet ovat yleisiä.

2. Kyynistyminen

• Tulee tarve ottaa etäisyyttä työhön tai asiakkaisiin: " millään ei ole mitään väliä kuitenkaan".
• Olo muuttuu kireäksi. Muisti pätkii ja keskittyminen on vaikeaa.

3. Ammatillisen itsetunnon aleneminen

• Itsellä on tunne, että muut saavat aikaan enemmän.
• Pitkittyessään tilanne aiheuttaa mielenterveyden häiriöitä ja muutoksia elimistössä.

(Lähde: TTT-lehti 2/2011, asiantuntijat: Kirsi Ahola & Salla Toppinen-Tanner

Aiheeseen liittyvää:

Kun työ vie voimat (Suvi Sinervo, Työ Terveys Turvallisuus 2/2011)

Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi-sivusto, jossa asiaa mm. työkuormituksesta, työajoista, työyhteisöstä ja henkisestä hyvinvoinnista.

Tuure Hurme