Työpaikkakiusaamisella on yhteys myöhempiin uniongelmiin, todetaan tuhansia Helsingin kaupungin työntekijöitä kattaneessa tutkimuksessa. Tutkimuksen aloitusvaiheessa sekä naisista että miehistä viisi prosenttia sanoi kokevansa parhaillaan kiusaamista työpaikallaan. Lisäksi kahdeksan prosenttia kertoi todistavansa sivustakatsojana toistuvaa kiusaamista. Melkein puolet oli sivustakatsojina joskus. Uniongelmia kartoitettiin tästä noin viiden vuoden päästä. 

Työpaikkakiusaamisen on todettu aiheuttavan tilannetta sivusta seuraavissa työntekijöissä samoja haitallisia seurauksia, joita tavataan itse kiusatuilla (mm. tavallista enemmän masentuneisuutta, hermostuneisuutta, väsymystä, uniongelmia). Tätä kautta kiusaaminen vaikuttaa siis koko työyksikköön ja sen ilmapiiriin, ei pelkästään yksittäiseen kiusattuun. 

Tietoa työpaikkakiusaamisesta ilmeisesti tarvitaan, sillä tutkimuksessa 11 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, ovatko he kiusaamisen kohteena vai eivät. Viisi prosenttia ei osannut sanoa, ovatko he sivustakatsojia. Tyypillisesti asiantuntijoiden määrittelyissä työpaikkakiusaaminen on toistuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista tai mitätöintiä.

Työpaikkakiusaamista torjutaan nyt jopa Euroopan laajuisesti. Linjauksilla työn psykososiaalisten riskien hallintaan (PRIMA-EF-hanke) pyritään yhtenäisiin menettelytapoihin koko EU:ssa. Hankkeessa määritellyt hyvät käytännöt sopivat hyvin julistukseksi jokaiselle työpaikalle:

• Työpaikkakiusaamisen tiedostamista ja tunnistamista tulee edistää kaikilla tasoilla. Jos ongelmaa ei tunnisteta tai siitä ei tiedetä riittävästi, voi ilmetä vastustusta asiaan puuttumista kohtaan. Vain interventiot, joihin työntekijät ovat valmiit sitoutumaan, voivat onnistua.
  
• Kiusaaminen työssä tulee nähdä työympäristöongelmana. Ehkäisevien toimenpiteiden tulee kohdistua kiusaamiseen johtavien riskien vähentämiseen työympäristössä (työjärjestelyt, esimiestyö jne.). Yksilöllisiin ominaisuuksiin kohdistuvat toimet onnistuvat usein huonosti.
  
• Kiusaamisen hallinnan tueksi organisaatiossa tulee sopia kiusaamisen vastaiset periaatteet ja laatia toimintaohjeet.
  
• Kunnioituksen ilmapiirin rakentaminen työpaikalle on tärkeää.
  
• Organisaation johto ja esimiehet tulee kouluttaa käsittelemään kiusaamistilanteet vastuullisesti ja lain edellyttämällä tavalla.
  
• Esimiesten ja työntekijöiden tietoa ja organisaation taitoja taistella kiusaamista vastaan tulee kehittää.
  
• Kun joku kokee tulleensa kiusatuksi työpaikalla, tilanne tulee käsitellä ja selvittää välittömästi niiden kanssa, joita asia koskee.
  
• Kiusaamisinterventioissa mukana olevien ulkoisten asiantuntijoiden tulee toimia tasapuolisesti ja puolueettomasti.

(Lyhennetty versio. Lähde: Eurooppalaisia linjauksia psykososiaalisten riskien  hallintaan. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille. Protecting workers' health series no.9. Työterveyslaitos.)

Aiheeseen liittyvää:

Lallukka T, Rahkonen O, Lahelma E. Workplace bullying and subsequent sleep problems – the Helsinki Health Study. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health, online first; 30 November 2010.

Vartia MA-L. Consequences of workplace bullying with respect to the well-being of its targets and the observers of bullying. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 2001;27(1):63-69

Kiusaaminen ja työyhteisön ristiriidat Työterveyslaitoksen sivuilla

Kansainvälisen PRIMA-EF-hankkeen sivut

Kiusaaja välttelee kohdettaan (Työpisteen uutinen 27.5.2009)

Työyhteisön konfliktien ja kriisien käsittely -tiedote TTL:n sivuilla (9.11.2010).

Tuure Hurme