Työntekijöiden huumetestaus vaatii aina yksilöllisen ja perustellun syyn. Ihmisiä ei voida siis testauttaa satunnaisesti tai vaikka vaatetuksen perusteella. Lain mukaan testaaminen on mahdollista mm. silloin, kun työntekijän työ edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä.

"Pitää olla ulkopuoliselle näytettävä peruste ja objektiivisesti arvioiden jonkinlainen todennäköisyys, että henkilö käyttää huumeita", kertoo Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

Tällaisia konkreettisia todisteita voivat olla esimerkiksi työpaikalla säilytetyt huumeet tai hallussapito.

Koskisen mukaan työntekijää ei voida pakottaa huumetestiin. Työntekijä voi siis kieltäytyä, mutta on mahdollista, että työnantaja vetää tästä omat johtopäätöksensä. Henkilölle on myös kerrottava miksi huumeiden käyttöä selvitetään.

Kärähtäminen ei tuo aina potkuja

Huumetestissä kärähtäminen ei välttämättä johda työsuhteen päättymiseen. Työn luonne ja henkilön tausta ja ala voivat vaikuttaa siihen, miten tilanteessa käy. Joissain tapauksissa huumetestissä kärähtänyt voi selvitä varoituksella. Myös työkielto voi olla mahdollinen.

"Tähän vaikuttaa henkilön työhistoria ja kuinka suuri rikkomus on kyseessä, sillä huumausainerikkomukset ovat niin eriasteisia. Ensin pitää pyrkiä käyttämään työsuhteen päättämistä lievempiä keinoja", Koskinen sanoo.

Koskinen huomauttaa, että mikäli työnantaja haluaa käsitellä työntekijöidensä huumausaineidenkäyttöä koskevia tietoja, on työpaikalla oltava kuntoutukseen johtava päihdeohjelma.

"Ohjelmassa on syytä käsitellä ainakin päihteiden käytön mahdolliset seuraamukset sekä käytettävissä olevat kuntoutustoimenpiteet."

Suomessa työpaikoilla tehdään yli 100 000 huumetestiä vuodessa. Huumetestien määrä on kasvanut reippaasti, sillä alkuaikoina niitä tehtiin noin kymmenen tuhatta vuodessa. Testejä suositaan erityisesti valvonnan ja turvallisuuden tehtävissä, energia-alalla ja kuljetusalalla.

Mikael Mikkonen