Yläraajasairauksista kärsivien alentunut tuottavuus voidaan palauttaa normaaliksi merkittävästi paremmin työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteillä kuin pelkällä tavanomaisella lääketieteellisellä hoidolla, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Yhdestä neljään prosenttia työikäisistä suomalaisista kärsii olkapään kiertäjäkalvosimen tulehduksesta, tenniskyynärpäästä, jännetupentulehduksesta tai rannekanavaoireyhtymästä.
Yli puolet (56 %) yläraajaoireista kärsivistä työntekijöistä arvioi oireiden alentaneen heidän tuottavuuttaan työssä, kun heitä pyydettiin arvioimaan edellisenä työpäivänä tekemänsä työn määrää ja laatua. Alenema oli keskimäärin 34 prosenttia normaalista tuottavuudesta, ja se vastaa noin 2,5 tuntia menetettyä työaikaa.
Tutkimuksessa työntekijät jaettiin kahteen ryhmään, ja kummallekin tarjottiin tavanomainen lääketieteellinen hoito. Lisäksi toisessa ryhmässä lääkäri keskusteli työntekijöiden esimiesten kanssa mahdollisuuksista muokata työtehtäviä, ja työfysioterapeutti kävi työpaikalla suunnittelemassa ergonomisia toimenpiteitä. Kolmen kuukauden päästä tässä ryhmässä enää joka neljäs (25 %) koki yläraajaoireiden haittaavan tuottavuutta, kun kontrolliryhmässä vastaava luku oli 51 prosenttia. Myös tuottavuuden alenema oli pienempi ryhmässä, jonka työpaikoilla oli käyty (7 %) kuin kontrolliryhmässä (18 %).
Työ sopeutettava vaivalle sopivaksi
Pelkästään tavanomaista lääketieteellistä hoitoa saaneiden ryhmässä tuottavuuden laskua kokeneiden määrä väheni vain viisi prosenttiyksikköä, koska yläraajavaivat ovat hyvin pitkäaikaisia vaivoja eikä kolmessa kuukaudessa tapahdu ihmeitä.
"Toisessakaan ryhmässä koettu kipu ei vähentynyt merkittävästi kolmen kuukauden aikana. Tehdyt toimenpiteet eivät siis niinkään nopeuttaneet itse vaivan paranemista, vaan helpottivat vaivan kanssa toimeen tulemista työssä niin, että vaiva ei vaikuta henkilön kokemaan työn tuottavuuteen. Tuottavuuden alenema jatkuu pitkään, mikäli työtä ei mietitä henkilölle sopivammaksi", sanoo erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitoksesta.
Työhön kohdistuvista toimenpiteistä ei ollut apua niille, joilla tuottavuuden alenema tutkimuksen alussa oli suuri, yli 20 prosenttia.
"Työterveyshuollon kannattaa siis kiinnittää huomiota lieväoireisiin yläraajavaivoihin ja miettiä työpaikalla toimenpiteitä välittömästi. Perinteisesti työpaikalle mennään vasta, kun tilanne pitkittyy tai henkilö on joutunut sairauslomalle. Aina ei myöskään kannata käyttää mittarina pelkästään sairauslomia eli sitä, kuinka moni on paikalla, vaan myös sitä, pystyvätkö paikalla olevat tuottavaan työhön", Martimo sanoo.
Tutkimukseen osallistui 177 sairaala-, toimisto- ja varastotyöntekijää, jotka olivat hakeutuneet työterveyslääkärin vastaanotolle kuukauden sisällä alkaneiden tai pahentuneiden yläraajaoireiden vuoksi.
Aiheesta enemmän:
Martimo K-P, Shiri R, Miranda H, Ketola R, Varonen H, Viikari-Juntura E.
Effectiveness of an ergonomic intervention on the productivity of workers with upper-extremity disorders – a randomized controlled trial. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 2010; 36(1):25-33
Rasitusvammaopas Työterveyslaitoksen Ergonomia-sivustolla
Yläraajan kiputilat Duodecimin Terveyskirjastossa
Työterveyslaitoksen tiedote aiheesta
Tuure Hurme