Suomalaisten työkyvyssä on suuria maantieteellisiä eroja. Esimerkiksi Oulun seudulla ja Turun kaupungissa reilut 20 prosenttia arvioi itsensä "vähintään osittain työkyvyttömäksi", mutta Ylä-Kainuussa jopa 37 prosenttia tekee saman arvion.
Ihmisten työkyvyssä on myös hurjia sosioekonomisia eroja, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Matalan koulutustason vastaajat arvioivat työkykynsä systemaattisesti huonommaksi kuin keskitason tai korkean koulutuksen saaneet.
Nämä sosiaaliryhmien väliset erot eivät ole kiinni maantieteestä, vaan näkyvät aika tasaisesti eri puolilla Suomea. Kainuussa matalan koulutustason työntekijöistä 38 prosenttia arvioi itsensä vähintään osittain työkyvyttömäksi, korkeasti koulutetuista 23 prosenttia. Samansuuntaisesti Turussa matalasti koulutetuista 32 prosenttia arvioi itsensä vähintään osittain työkyvyttömäksi, korkeasti koulutetuista 16 prosenttia.
”Työkyvyssä havaitut erot ovat jopa yli kaksinkertaisia väestöryhmien välillä. Mikäli todella halutaan ylläpitää ja parantaa suomalaisten työkykyä, toimintoja tulee jatkossa kohdentaa näiden erojen kaventamiseen”, painottaa THL:n projektipäällikkö Risto Kaikkonen.
Näyttää siltä, että nimenomaan henkisen työkyvyn osalta maantieteelliset ja sosiaaliset erot tasoittuvat. Huonoa henkistä työkykyä koetaan saman verran eri puolilla Suomea. Tavallisia sosiaaliryhmien välisiäkään eroja ei juuri ole. Päinvastoin korkeammin koulutetut ovatkin nyt usein kärkipäässä, kun kysytään, kuinka moni kokee työn "henkisesti vähintään melko rasittavaksi".
Työkyky on vain yksi osa laajaa tutkimusta, jossa on mukana 24 000 yli 20-vuotiasta suomalaista Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Turusta. Selviä sosiaaliryhmien välisiä eroja näkyy työkyvyn lisäksi muillakin elämänalueilla, mm. terveydessä yleensä, masennusoireilussa, tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, elintavoissa ja riskitekijöissä, kuten tupakoinnissa, terveellisessä ravitsemuksessa ja lihavuudessa.
Vaikka suomalaisten terveydentila on parantunut ja elinikä pidentynyt, eivät kaikki väestöryhmät ole hyötyneet tästä kehityksestä samalla tavoin.
Aiheesta enemmän:
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus THL:n sivuilla. Voit tutustua tutkimuksen tuloksiin Terveytemme-portaalissa. Ja tutustua tarkemmin tutkimusalueisiin.
Suomalaisväestön hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja (THL:n tiedote 1.12.2010).
Hyvät liikuntamahdollisuudet voivat murtaa liikunnan harrastamisen sosioekonomiset rajat (THL:n tiedote 1.12.2010).
TEROKA-hanke, joka tähtää sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen Suomessa.
Tuure Hurme