”Paluuta vanhaan systeemiin, jossa työterveyslääkäri odottaa, että tulisiko joku luokse, ei enää ole!”, julistaa STX Finlandin johtava työterveyslääkäri Heikki Kaukavuori.

Henkilöstöjohtaja Tapio Palolahti Atriasta yhtyy hehkutukseen: ”Työhyvinvointia pitää johtaa ja pystyä näyttämään, että siitä on selvää liiketaloudellista hyötyä, ja me pystyimme.”

Mistä on kyse? Siitä, mitä työkykyjohtamisella saatiin neljässä vuodessa aikaan suomalaisissa yrityksissä.

Tekemättömän työn kustannukset ovat suuret: tutkimuksen 64 yhtiössä keskimäärin 2900 euroa per henkilö vuodessa. Tekemättömän työn kustannuksilla tarkoitetaan summaa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen sairaus- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustannukset, työterveyshuollon kustannukset, tapaturmavakuutusmaksut ja työkyvyttömyyseläkemaksut.

Kun muissa yrityksissä kehitys junnasi paikallaan, väheni järjestelmällistä työkykyjohtamista harjoittavassa 12 yrityksessä tekemättömän työn kustannukset neljänneksellä. Euroiksi käännettynä säästöä tuli 1000 euroa per henkilö.

Myös sairauspoissaolot vähenivät, vaikka lisäpanostuksia työterveyshuoltoon tehtiin vähemmän kuin muissa yrityksissä. Aina raha ei siis ratkaise, vaan se kuinka temppu tehdään.

Mitä siis tehtiin?

Tempun tehneissä yrityksissä otettiin määrätietoisesti käyttöön työkykyjohtamisen idea ja sen mahdollistavat tietojärjestelmät.

Esimerkiksi poissaolojen pitkittymiseen voidaan vaikuttaa, kun ongelmiin tartutaan varhaisessa vaiheessa. Varhainen tarttuminen edellyttää kuitenkin tietojärjestelmiä, joilla esimiehet ja työterveyshuolto saavat ajantasaista tietoa henkilöstön terveydestä.

Tietojärjestelmästä voidaan etsiä poikkeamia ja säännönmukaisuuksia, joihin kannattaisi puuttua. Järjestelmä voi esim. poimia riskityöntekijät, joilla on tietty määrä poissaoloja tietyllä diagnoosilla.

”Kun tieto on hallussa ja suurimmat ongelmat selvillä, niin kohdennetaan oikeat toimenpiteet oikeille ihmisille oikeaan aikaan”, tiivistää johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta.

Työkykyjohtaminen vaatii tiivistä yhteistyötä yrityksen, esimiesten ja työterveyshuollon välillä.

Moni sellainen henkilö, joka muuten olisi jäänyt huomaamatta, on saanut työkykynsä ajoissa pelastettua työkykyjohtamisen ansiosta. Työssä jatkamisen tukitoimina käytetään mm. työajan ja tehtävien muokkaamista, korvaavaa työtä, osasairauspäivärahaa, kuntoutusta, työkokeilua, työskentelyolosuhteiden helpottamista ja työhön paluun tukemista.

Ideaan kuuluu myös toimenpiteiden taloudellisten vaikutuksien jatkuva mittaaminen. Ja viivan alle todistetusti jää miljoonia.

Hankkeessa oli mukana SAK, EK, Työterveyslaitos, Hoffmanco ja PwC. 

Lisätietoa aiheesta sivun oikeassa laidassa.

Tuure Hurme