Mielekäs työ edistää henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat kuitenkin kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Läheskään kaikki masentuneet eivät saa tarvitsemaansa apua, sillä vain noin kolmasosa masennuspotilaista on hoidon piirissä ja työkyvyttömyyseläkkeelle tiedetään siirtyneen puutteellisesti hoidettuja masennuspotilaita.

Monenlaiset seikat vaikuttavat masennuksen taustalla, mutta itse kukin voi ehkäistä masennusta ainakin liikunnalla ja päihteettömyydellä. Työpaikalla masennukseen liittyviä kuormitustekijöitä ovat monet työyhteisöön ja työoloihin liittyvät seikat, kuten huono työilmapiiri, vähäiset vaikutusmahdollisuudet, suuret vaatimukset, riittämätön työn tuki, epävarmuus ja epäoikeudenmukainen kohtelu.

"Tietysti nämä yleiset ennaltaehkäisyn muodot ovat aina tärkeitä, mutta ne eivät ratkaise koko ongelmaa. Masennuksen taustalla on myös geneettisiä tekijöitä, muita sairauksia ja ylipäätään elämäntapahtumia. Ja elämäntapahtumista vain osa liittyy työhön," sanoo ylilääkäri Katinka Tuisku Työterveyslaitoksesta, toinen tuoreen Masennuksen ehkäisy ja hoito: työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon -oppaan kirjoittajista. 

Työterveyshuolloilla on kuitenkin avainasema niin riskiryhmien seulomisessa kuin jo masennuksesta kärsivien mahdollisimman varhaisessa tunnistamisessa ja tukitoimien käynnistämisessä. Juuri tähän tuore teos antaa käytännön tietoa ja työkaluja. Esimiesten, HR-asiantuntijoiden, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon toimiva yhteistyö edistää työhönpaluuta ja ehkäisee työntekijän syrjäytymistä työelämästä, mutta eri tahojen yhteistyökäytännöissä on tehostamisen varaa.

Masennuksen torjunta todella kannattaa, sillä masennuksen oikea-aikaisen hoidon on todettu toimivan: suurin osa masennuksen kokeneista jatkaa työssä erilaisten työkokeilujen jälkeen. On myös muistettava, että sopivasti mitoitettu työ on masennuksen ehkäisyn ja paranemisen tärkeä osatekijä.

Aiheesta enemmän:

Tee masennuksen seulontaan kehitetty pikakysely, Depressioseula DEPS.

Katinka Tuisku ja Helena Rossi. Masennuksen ehkäisy ja hoito – työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos, Helsinki 2010.

Työterveyslaitoksen aiheeseen liittyvä tiedote.

STM:n Masto-hanke eli masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämishanke.

Masentunut pysyy yleensä töissä (Työpisteen uutinen 22.9.2009)

Tuure Hurme