Työnteko ei kiinnosta suomalaisia jouluna. Suomalainen joulu 2009 -tutkimuksen mukaan joulunpyhien viettoa töitä tehden kannattaa vain kaksi prosenttia yli tuhannesta vastaajasta. Myöskään ravintoloissa juhliminen ja matkailu eivät innosta suomalaisia joulupyhinä. Joulu mahdollistaa irtautumisen työstä ja arkirutiineista ja niistä liikenevä aika käytetään yhdessäoloon perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa.

Työpaikan pikkujoulut saattavat kammostuttaa työntekijöitä. Britanniassa tämän pikkujoulukauden alla tehdyn tutkimuksen mukaan miltei kolmannes ihmisistä suorastaan kammoaa työpaikkansa pikkujouluja. 40 prosentin mielestä ne ovat yhdentekeviä. Suomessa pikkujouluajan uutisotsikot käsittelevät seuraavia aiheita: poliisin ja sairaankuljetuksen kiire, taksien puute ja ravintoloiden tuottavuuden lisääntyminen. Tästä voinemme päätellä jotain suomalaisten pikkujoulujen viettotavoista.

Joulu on vuoden selkeä kulutushuippu. Suomalaiset arvioivat käyttävänsä omiin jouluvalmisteluihinsa ja lahjahankintoihinsa tänä vuonna keskimäärin 439 euroa, joka on 18 prosenttia enemmän kuin viime vuoden 370 euroa.

Kulutus ei ole kuitenkaan jouluna kaikki kaikessa, sillä hyväntekeväisyys kuuluu nykyään monien yritysten ja yksityishenkilöiden joulunviettoon. Lähes joka kolmas suomalainen aikoo lahjoittaa joulun aikana jotain hyväntekeväisyyteen.

Joulupukin pitäisi hypätä pois reestä ja kävellä työmatkansa, sanoo tutkijalääkäri Australiasta. Nykyinen pukki näyttää huonoa esimerkkiä syödessään herkkuja, juodessaan alkoholia ja matkustaessaan reellä. Toista olisi porkkanoita pureskeleva joulupukki, joka matkustaisi jalan ja olisi hoikassa kunnossa.

Matemaatikkojen mukaan joulupukilla on noin 31 tuntia aikaa toimittaa lahjat perille kaikkiin sataan miljoonaan kotiin, joissa uskotaan pukkiin.

Brittiläisten unitutkijoiden mukaan valvominen ja joulunpyhien stressi uhkaavat joulupukin terveyttä. Myös alkoholin tissuttelu ja matkustaminen tuhannen kilometrin sekuntinopeudella vievät veronsa.

Joulukuusia kaadetaan Suomesssa vuosittain noin miljoona kappaletta, joista myydään noin puolet. Suomeen tuodaan kuitenkin vuosittain myös kuusia ulkomailta, joista n. 60 % tuodaan Tanskasta ja loput Virosta.

Lähes miljoona suomalaista virittäytyy vuosittain joulutunnelmaan laulamalla kauneimpia joululauluja. Seurakunnat järjestävät adventin ja loppiaisen välillä satoja laulutilaisuuksia kirkoissa, työpaikoilla, vanhainkodeissa ja sairaaloissa.

Joulukorttiperinne on rantautunut Suomeen jo 1800-luvun lopussa. Sähköisten viestintävälineiden tupsahtaessa ihmisten arkeen ajateltiin joulukorttien jäävän historiaan. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, sillä uudet tervehdystavat ovat lisänneet joulutervehdysten kokonaismäärää, mutta eivät ole vaikuttaneet lähetettyjen perinteisten joulukorttien määriin. Vuodesta 1995 lähtien Suomessa lähetetään yli 50 miljoonaa joulukorttia joka vuosi.

Kinkku on säilyttänyt vakaan asemansa suomalaisen joulupöydän herkkuna. Noin seitsemään kymmenestä taloudesta aiotaan tänäkin vuonna hankkia kinkku. Kinkun hankkivista talouksista 94 prosenttia aikoo ostaa kotimaisen kinkun.

Työpisteen toimitus toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!