Yleensä ajatellaan, että työstressiä kokeva tupakoitsija imuttelee entistä enemmän, mutta tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan asia onkin päinvastoin. Tutkimuksessa työntekijät, jotka kokivat stressiä, polttivat vähemmän kuin muuten. Stressi lievensi heidän nikotiiniriippuvuuttaan. Tutkijat arvelevat tuloksen saattavan johtua siitä, että suuri työkuorma saa tupakoitsijat polttamaan lähinnä vain vapaa-ajallaan.
Suomalaisista työntekijöistä noin 550 000 tupakoi. Työnantajalle tupakoivan työntekijän lisääntyneestä sairastamisesta ja tuottavuuden menetyksistä koituu keskimäärin arviolta 2000 euron lisäkulu työntekijää kohti vuodessa, työmarkkinajärjestöt totesivat taannoisessa 
julkilausumassaan. Työntekijälle tupakoinnin lopettamisesta koituu välitöntä hyötyä terveyden kohentuessa: toistuvat tulehdussairaudet vähenevät ja yleiskunnon ohessa myös työteho paranee. Riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja syöpiin vähenee. Rahaa säästyy askin päivässä tupakoivalla keskimäärin 1600 euroa vuodessa. Suomalaisten terveysorganisaatioiden ja keskusjärjestöjen tavoitteena on saada Suomi savuttomaksi vuoteen 2040 mennessä.
Suomessa työpaikat ovat olleet savuttomia vuodesta 1995 ja ravintolat asteittain vuodesta 2007. Englannissa tupakoinnin julkisissa tiloissa ja työpaikoilla kieltävä laki tuli voimaan 2007, ja tuoreen British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan tupakkalait ovat vähentäneet sydänkohtauksia. Tutkimuksessa sydänkohtauksien takia tehdyt sairaalakäynnit vähenivät 2,4 prosenttia lain voimaantuloa seuraavana vuotena sen jälkeen, kun muut tilastolliset tekijät oli otettu mahdollisimman tarkkaan huomioon.
Kun suomalaisista reilu viidennes tupakoi, käyttää nuuskaa päivittäin 3–4 prosenttia väestöstä. Käyttö on kasvussa. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuuskakokeilut lisääntyivät 14–18-vuotiailla pojilla. Vuonna 2009 nuuskaa kokeilleita oli 14-vuotiaista pojista 12 prosenttia, 16-vuotiaista 31 prosenttia ja 18-vuotiaana jo 41 prosenttia. Vaikka tyttöjen kokeilu oli selvästi poikia vähäisempää, sekin oli nousussa. Nuuskan käyttö on yleistynyt etenkin urheilua harrastavilla nuorilla.
Vaikka nuuskaaja on vapaa savun haittavaikutuksista ja nuuskaamisen vaarallisuudesta on kiistelty pitkään, se on nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan syöpävaarallista. Riippumatta imeytymisreitistä myös itse nikotiini nostaa monien sairauksien riskiä.
Aiheesta enemmän:
Anna Schmidt, Melanie Neumann, Markus Wirtz, Nicole Ernstmann, Andrea Staratschek-Jox, Erich Stoelben, Jürgen Wolf, Holger Pfaff: The influence of occupational stress factors on the nicotine dependence: a cross sectional study. Tobacco Induced Diseases 2010, 8:6.
Michelle Sims, Roy Maxwell, Linda Bauld, Anna Gilmore: Short term impact of smoke-free legislation in England: retrospective analysis of hospital admissions for myocardial infarction. British Medical Journal 2010;340:c2161.
Työmarkkinajärjestöjen julkilausuma savuttomista työpaikoista Suomen ASH ry:n sivuilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote, jonka yhteydessä myös Nuorten terveystapatutkimus.
Sauhut tarkoitus sammuttaa 2040 mennessä (uutinen Työpisteessä 30.9.2009)
Tupakan savua ei ikävöidä (uutinen Työpisteessä 7.5.2009)
Tuure Hurme