Selät, olkapäät ja yleensäkin tuki- ja liikuntaelimet ovat kovilla teollisuudessa, jossa työ voi olla tarkasti paikkaan sidottua, toistotyötä, taakkojen siirtämistä tai koneiden syöttöä ja käyttöä. Suomalaisista noin kolmasosan työhön sisältyy joko hankalia työasentoja tai toistuvaa nostamista, kertoo Työ ja terveys Suomessa -tutkimus (2006), mutta esimerkiksi hankalat työasennot ovat suhteellisesti yleisempiä juuri teollisuustyötä tekevillä miehillä – ja maataloustyötä tekevillä naisilla. Itä-Suomen työsuojelupiiri on tarkastuksissaan havainnut teollisuuden työpaikoilla paljon puutteita fyysisessä ergonomiassa eli työn sopivuudessa ihmiskeholle.
"Esimerkiksi raskaita materiaaleja nostetaan ihmisvoimin lattialta asti, vaikka raskaan materiaalin siirto pitäisi tapahtua joka paikassa teknisillä apuvälineillä kuten kärryillä, rullaradoilla tai nostimilla. Työpisteissä on kiertyneitä ja todella hankalia työasentoja, jotka johtuvat usein puutteellisesta jalkatilasta", kertoo vanhempi asiantuntija Martti Launis Työterveyslaitoksesta.
Materiaalin käsittelyn ja työpisteiden lisäksi esimerkiksi huolto- ja kunnossapitotöiden ergonomiaa ei juuri huomioida. Kohteita ei usein lainkaan ajatella ihmisen toimintapaikkoina, ja tuloksena on kiipeilyä, ahtaissa koloissa työskentelyä yms.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tules) aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja lähes kaikilla työpaikoilla, noin kolmanneksen kaikista suomalaisten sairauslomista. Tule-ongelmat ovat yleisempiä ikääntyvillä työntekijöillä, ja usein syynä myös ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen.
"Hyvillä työoloilla ja työvälineillä voidaan tutkitusti ehkäistä tule-sairauksia, mutta tieto hyvistä ratkaisuista on ollut hajallaan suomalaisilla teollisuuden työpaikoilla. Nyt hyvät ergonomiaratkaisut on koottu yhteen meidän verkkosivuillemme. Tavoite on, että hyvät ergonomiaratkaisut toimisivat esimerkkeinä pienemmille yrityksille, joissa ei aina ole riittävästi resursseja työolojen suunnitteluun. Vähitellen ne voisivat muodostaa jonkinlaisen normin sille, miten hankalat työt pitäisi järjestää, samaan tapaan kuin on normeja vaikkapa melulle", Launis toteaa. Toki jo työturvallisuuslaki edellyttää työnantajilta, että työn vaaratekijät on selvitetty ja arvioitu. Työ ja työpiste on mitoitettava siten, että ne eivät aiheuta työntekijälle haitallista tai vaarallista kuormitusta.
Noin neljäsosa ihmisistä pitää työtehtäviään ruumiillisesti melko tai erittäin raskaina, teollisuudessa hieman useampi (41 %). Työn raskaus ei kuitenkaan ole se ainoa ongelma, vaan myös alikuormittuminen on pahasta. Esiintyyhän tule-ongelmia paljon myös paikallaan tapahtuvassa toimistotyössä.
"Tietokoneiden myötä ihmiset istuvat yhä pidempiä aikoja paikallaan, ja usein vielä etukumarassa ja lysähtäneessä asennossa. Liikkuminen jää helposti vähäiseksi. Kuormittumista ei saisi olla liikaa eikä liian vähän, vaan tavoite on jonkinlainen lajityypillinen vapaasti liikehtivä olotila", Launis sanoo.
Aiheesta enemmän:
Teollisuuden alan ergonomiaratkaisut -tietopankki (sekä muiden alojen hyviä ergonomiaratkaisuja ja paljon muuta ergonomiatietoa) Työterveyslaitoksen Ergonomia-sivuilla.
Työturvallisuuslaki (738/2002)