Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää? Mikä työelämässä muuttuu vuoteen 2025 mennessä? Tässä muutama näkemys siitä, mitä kaikkea voimme edestämme löytää. Tulevaisuuden työelämän skenaarioita pohdittiin Työterveyslaitoksen järjestämässä Horisontti-seminaarissa.
• Väestön ikärakenne muuttuu. Muutos asettaa eläkejärjestelmän ja julkisen talouden merkittävien haasteiden eteen. Se haastaa työelämää muuttumaan. Jotta ihmiset pysyvät töissä ja yritykset saavat osaavaa 
työvoimaa, on huolehdittava osaamisen kehittämisestä työuran kuluessa. Työtaitoja ja osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Tulevaisuudessa yhä harvemmalla on vain yksi ura. Ihmisten on kyettävä siirtymään osaamisalueelta toiselle ja luomaan uusia ammatti-identiteettejä elämän mittaan. Työtön kouluttautuu automaattisesti uudelle alalle ja työntekijällä saattaa olla velvollisuus ottaa vastaan myös muuta kuin aiempaa koulutustaan tai kokemustaan vastaava työ. Muutosten ja muuttuvien töiden maailmassa hyvinvoiva työntekijä johtaa itseään ja hallitsee elämäänsä. Työn, arjen, perheen ja harrastusten yhteensovittamisen taito - tai pahimmillaan hengästyttävä hankaluus - korostuu. Eriarvoisuus lisääntyy niin työelämässä kuin muillakin elämän alueilla.
• Työ ja sen muodot muuttuvat. Säännöllisen kokopäiväisen palkkatyön merkitys todennäköisesti vähenee. Tulevaisuudessa on ehkä nykyistä vaikeampaa erottaa työssäoloa ja työttömyyttä tai palkkatyösuhdetta ja yrittäjyyttä. Ehkä nautimme kansalaispalkkaa ja teemme enemmän hyväntekeväisyystyötä, työtä jolla on merkitys.
• Ekologisten kysymysten merkitys kasvaa. Työtä on tulevaisuudessa tehtävä niin, että luonnonvaroja kuluu vähemmän kuin nykyään. Kulutus määrittää tuotteiden valmistuksen lisäksi kaupan ja palvelualojen laajuutta ja toimintatapoja. Vähenevätkö kuluttamisesta riippuvat työpaikat merkittävästi ja mitä näiden tilalle tulee? Voidaanko työelämää kehittää niin, että se tarjoaa entistä enemmän mielekästä elämänsisältöä ja alkaa toteuttaa itseään ja vähemmän roinaa? Ohjataanko Suomi kestävän kulutuksen tielle henkilökohtaisilla valinnoilla: henkilökohtaisilla päästökiintiöillä ja jalanjälkilaskelmilla? Vai ohjataanko sittenkin yritysten toimintaa ja valintoja? Arvomaailman jännitteet lisääntyvät näiden ja lukuisten muiden kysymysten edessä.
• Teknologia luo uusia mahdollisuuksia. Hyvinvointipalveluiden panostukset suunnataan ennalta ehkäisyyn ja riskien hallintaan, ei sairauden ja vahinkojen korjaamiseen ja menetysten kompensaatioon. Kehittyneen terveysteknologian avulla tämä onnistuu, sillä pystytään seuraamaan ja arvioimaan tehokkaammin ihmisten terveydentilaa ja sen muutoksia. Toisaalta terveysteknologiasta seuraa myös se, että työnantaja kykenee valvomaan työntekijöiden jokaista liikettä ja hiostamaan tehokkaampaan työskentelyyn.
• Terveys, mielenterveys ja työkyky säilyvät arvoina. Työhyvinvointia haastavat tulevaisuudessa jo nykypäivänä näkyvissä olevat työhön liittyvät ilmiöt, kuten kiire, työelämän ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen ja ympäristökysymykset. Nämä ovat pysyviä keskustelunaiheita perinteisten työtapaturmien ja fyysisen kuormittavuuden rinnalla. Terveydenhoidon ja sosiaaliturvan järjestäminen pysyy haasteena.
• Monikulttuurisuus lisääntyy ja globalisaatio jatkuu. Näiden myötä työelämässä vaaditaan uudenlaisia viestintä- ja neuvottelutaitoja ja tapoja ratkaista ristiriitoja. Viestintäteknologian kehitys tekee mahdolliseksi työskentelyn globaaleissa virtuaalisissa tiimeissä. Kielitaito ja kielikoulutus nousevat aiempaa tärkeämpään rooliin. Monimuotoisuus on merkittävä liiketoimintamahdollisuus, joka tulee osata hyödyntää.
Saamme lähivuosina nähdä, muuttuuko työelämä rauhanomaisesti, luottamuksen ilmapiirissä vai nousevatko ihmiset barrikadeille samaan tapaan kuin ilmastokysymyksissä. Murros tarvitsee nyt arvojohtajuutta.
Lähde:
Työn sankareita ja selviytyjiä – Työ ja hyvinvointi vuoden 2025 Suomessa, Työterveyslaitos 2010
Lisää aiheesta:
Työterveyslaitoksen piirustuskilpailun voittajat ovat selvinneet (TTL:n tiedote 10.3.2010)
Liina Paloheimo-Koskipää