Masennustiloista aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet räjähdysmäisesti. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli viime vuoden lopussa noin 37 000 suomalaista. Muiden mielenterveysongelmien kohdalla vastaavaa ei ole tapahtunut.

Kuitenkaan masennustilojen määrä ei ole viime vuosikymmeninä juurikaan muuttunut. Masennus ei siis sinänsä ole lisääntynyt, mutta masennuksesta johtuvat poissaolot ovat. Tämä johtuu siitä, että työ ei siedä masentunutta työntekijää niin hyvin kuin ennen.

"Nykyään masennus näkyy työssä ja haittaa työntekoa enemmän, koska työtehtävät ja -ympäristöt ovat haastavampia kuin ennen. Tietotyötä on enemmän, suorittavaa työtä vähemmän. Yhä useamman työhön liittyy jatkuvaa informaation ylitarjontaa, uuden tiedon prosessointivaatimuksia sekä monimuotoisia vuorovaikutus- ja ryhmätyötilanteita," sanoi pääsihteeri Teija Honkonen masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän Masto-hankkeen seminaarissa.
 
Keskeisimpiä työkyvyttömyyden riskitekijöitä ovat masennustilojen toistuvuus. Ensimmäisen masennuksen jälkeen noin 50 prosenttia potilaista sairastuu uudelleen. Kolmen masennuskerran jälkeen todennäköisyys on jo 90 prosenttia. Jotta masennus ei uusiutuisi, on haitallinen työkuormitus saatava kuriin, ja tässä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö on tärkeää.

Työhönpaluu on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin henkilö on ollut sairauden vuoksi töistä pois. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä sanoikin valtiovallan haluavan panostaa pitkien sairauslomien välttämiseen. Osasairauspäivärahalle, jonka saaja on sekä töissä että sairauslomalla, on tarkoitus päästä ensi vuoden alusta lähtien jo yhdeksän sairauslomapäivän jälkeen nykyisen 60 päivän sijaan. Kelan psykoterapiakuntoutukseen on mahdollisuus kaikilla masennuspotilailla vuodesta 2011 lähtien. Nyt Kela tukee psykoterapiaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Uudistuksen myötä vuosittainen määräraha ei enää rajoittaisi kuntoutujien määrää, vaan psykoterapiaa saisivat kaikki kohderyhmään kuuluvat.

Masennuksen hoito kannattaa, sillä tutkimusten mukaan valtaosa masennuksesta kärsivistä hyötyy hoidosta merkittävästi.

Aiheesta enemmän:

Masto-hanke sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla

Tietoa Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi-sivulla ja Henkinen toimintakyky ja kuormittuminen -sivulla.