Koskenkorvapulloina mitattuna alkoholia kuluu Suomessa asukasta kohti noin 55 pulloa vuodessa. Vuodesta vierähtää keskimäärin kuukauden päivät maistissa (selkeässä humalassa tai miehet >6 annosta / naiset >4 annosta, THL). Alkoholin käyttö vapaa-ajalla näkyy myös työpaikalla monin tavoin: krapulassa ja humalassa työskentelynä, alkoholin hajuna, myöhästelynä, poissaoloina, töiden laiminlyöntinä, tehottomuutena ja karttelevana käyttäytymisenä. Työterveyslaitoksen tutkimukseen vastanneista jopa neljännes oli esimerkiksi huomannut työtoverin työskentelevän krapulassa tai humalassa. Joka toinen vastaaja havaitsi ylipäätään alkoholihaittoja työyhteisössään.
Kaikki tämä heikentää työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Tulokset huononevat, työ viivästyy, yhteistyö ja ihmissuhteet kärsivät, tapaturmat 
yleistyvät ja organisaation imago kärsii. Mutta alkoholista usein vaietaan, ja alkoholihaittoja ehkäisevät käytännöt olivat tutkituissa organisaatioissa usein vielä lapsenkengissä. Alkoholiongelmiin puututaan, kun ne ovat ilmeisiä. Vain kolmanneksella työpaikoista ongelmia ehkäistään ennalta. Työpaikoilla asenteet ennaltaehkäisyä kohtaan ovat myönteiset – valtaosan mielestä alkoholiasioista pitää puhua työpaikalla jo ennen kuin ongelmia ilmenee.
Asiantuntijat rohkaisevat suomalaisia työpaikkoja ja työterveyshuoltoja tunnistamaan omat ehkäisevän päihdetyön tarpeensa ja nykyiset käytäntönsä, ottamaan alkoholiasiat puheeksi sekä rakentamaan alkoholihaittojen ehkäisemiseksi yhteiset pelisäännöt. Keskeistä on asian nostamineen esiin tarpeeksi varhain ja asiallisen keskustelun herättäminen. Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö sekä johdon sitoutuminen ja tuki on ensiarvoisen tärkeää. Työterveyshuollossa on tarpeen siirtää resurssien painopistettä sairauksien hoitamisesta ehkäisevään työhön. Asiantuntijat myös kannattavat laajamittaista tiedonjakamista alkoholin haitoista kaikille työpaikoille. Näin tavoitettaisiin myös valtaosa kotitalouksista.
Tutkimukseen vastanneista noin neljäsosalla alkoholin käytön riskit olivat kasvaneet. Vastaajina oli noin 2000 henkilöä ahtausalalta, hotellialalta, yliopistojen tiedekunnista ja valtion virastoista. Riskikäyttäjien osuus on suurempi alle 30-vuotiaiden keskuudessa, ja miehissä riskikäyttäjiä on selvästi enemmän kuin naisissa. Ahtausyrityksissä ja hotelleissa riskikäyttö on yleisempää kuin virastoissa ja tiedekunnissa. Oma käsitys juomisesta on usein hukassa: jopa erittäin suuren riskin omaavista käyttäjistä puolet arvioivat olevansa kohtuukäyttäjiä.
Aiheeseen liittyvää:
Tee itse Audit-testi (tähän testiin myös uutisessa mainittu tutkimus osittain pohjautuu)
Marketta Kivistö, Hanna Jurvansuu, Leena Hirvonen: Alkoholi ja työpaikka – alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla. Työterveyslaitos 2010.
Työterveyslaitoksen Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikoilla -sivusto sekä TTL:n kehittämä A-Step-malli.
Työterveyslaitoksen tiedote Alkoholi haittaa työpaikoilla (24.9.2010).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alkoholitilanne-sivusto
Tuure Hurme