Työelämässämme on erityispiirre: kamppailemme usein aikaa vastaan. Työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä tarkasteleva tutkimus nostaa Suomesta esiin kiireen, nopean työtahdin ja tiukat määräajat.

Joka toisen suomalaisen palkansaajan täytyy kiirehtiä usein saadakseen työnsä tehtyä ja joka kolmas joutuu usein venyttämään työpäiväänsä saadakseen työnsä tehdyksi. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa työssä on tiukkoja määräaikoja ja nopea työtahti selvästi useammin kuin EU-maissa keskimäärin.

Kiire ja aikapaine ovat työpaikoilla selkeä kuormitusriski, ja siksi niihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka monilla työpaikoilla jotain on tehtykin, näyttää "tarvetta toimenpiteisiin olevan silti kohtalaisen paljon", raportti jyrähtää.

Aikapaineiden lisäksi työn psykososiaalisilla tekijöillä tarkoitetaan mm. työn organisointiin, työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin, johtamiseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä.

Vanhastaan on kiinnitetty huomiota enemmän fyysisiin työoloihin, mutta myös psykososiaalisilla tekijöillä on valtava vaikutus ihmisten elämään.

Joka toisen yrityksen johto sanoo, että heillä on toimintamalleja työperäisen stressin ja työväkivallan käsittelyyn. Hyvä niin, mutta entä toinen puoli, miksi heillä ei ole? On myös muistettava, että pelkkä toimintamallin olemassaolo ei riitä, vaan johdon tulee myös huolehtia siitä, että toimintamalleja käytetään.

"Esimerkiksi epäasiallista kohtelua ja työpaikkakiusaamista koskevien toimintaohjeistusten osalta on todettu, että organisaatioissa ja yrityksissä monet työntekijät eivät ole lainkaan tietoisia tällaisten ohjeistusten olemassaolosta", raportissa todetaan.

Kaikilla työpaikoilla psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnit pitäisi toteuttaa säännöllisin väliajoin. Ohjeistusta riskien ehkäisyyn ja hallintaan on saatavilla runsaasti – alkuun pääsee vaikka oikean laidan linkeistä.

Tuure Hurme