Suomessa tehdään stressintutkimuksessa sylki- ja veritestejä jonkin verran, mutta ihan yleistä tämä ei kuitenkaan vielä ole, kertoo Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Harri Lindholmin. Asiaa on silti tutkittu maassa suhteellisen paljon. Lindholmin mukaan sylki- ja veritestit eivät sellaisenaan kerro, onko henkilö stressaantunut vai ei. Tutkimuksen tueksi tarvitaan siksi muitakin keinoja.

"Mittaukset tukevat muita havaintoja, kuten esimerkiksi kyselyitä. Sylkitesti suhteutetaan kyselyihin ja kliiniseen tilanteeseen. Sairaudetkin voivat vaikuttaa," Lindholm sanoo.

Lindholmin mukaan useammasta tutkimustuloksesta saatujen tietojen perusteella voidaan muodostaa henkilölle ns. stressiprofiili. Profiilia tutkimalla voidaan parantaa loppuunpalamisen tunnistamista. Erikoislääkärin mukaan sylkitesti on hyvin käyttökelpoinen, kun sitä käytetään oikein. Sitä voidaan käyttää mm. sellaisten henkilöiden testaamiseen, jotka ovat poikkeuksellisen suuren stressin alaisena.

Lindholm muistuttaa, että kyseessä on tutkimuksen ja käytännön työkalu nimenomaan silloin kun sitä käyttää tarvittavan perehdytyksen saanut työterveyshuolto. Testien tekeminen kun vaatii kokemusta. Sylkitestit ovat veritestejä huomattavasti helpompia toteuttaa. Ne antavat siksi myös paremman kuvan tilanteesta.

"Sylkitestit voidaan ottaa useita kertoja päivän aikana ja useina päivinä, kuten parin viikon ajan. Henkilö voi ottaa ne itse ja niistä on helppo saada koko päivän tilanne."

Kemiallisten stressimittareiden tutkiminen on tärkeää, sillä asiassa on paljon vielä epätietoisuutta. Loppuunpalaneita hoidetaan usein masennuslääkkeillä, jotka alentavat kortisolitasoja. Jos kortisoli on jo valmiiksi lian alhainen, niin parempi hoito saavutetaan lääkkeillä, joilla on vähemmän kortisolivaikutuksia.

Stressitutkimuksissa kiinnitetään huomiota erityisesti hormipitoisuuden vaihteluun päivän aikana. Normaalisti stressi aiheuttaa stressihormonitason nousun, joka valpastuttaa. Toiminnan jälkeen taso taas laskee. Voimavaroja kuluttavassa stressitilassa hormonien reagointi muuttuu poikkeavan voimakkaaksi ja uupumistilassa hormonaalinen järjestelmä ei jaksa reagoida vaikka pitäisi. Masennuksista kärsivillä vastaavat pitoisuudet ovat usein koholla vielä illalla ennen nukkumaan menoa ─ normaalisti ne ovat matalia.

Liika kortisoli on siis henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta yhtä huono asia kuin sen vähäisyys. Tutkimukset kertovat myös, että sylkitestejä voidaan käyttää työstressiin liittyvien metabolisten ja sydämen toimintaan liittyviä ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Työstressistä kärsivä potilas potee usein unettomuutta, päänsärkyä, niska-hartiaseudun jumiutumista ja hengitysvaikeuksia. Lähes jokainen ihminen joutuu kohtaamaan lyhytkestoista stressiä aina silloin tällöin. Se ei ole vakavaa, pieni stressi voi jopa parantaa suorituskykyä. Sen sijaan pitkäkestoisella stressillä on todettu olevan merkittäviä haittavaikutuksia.

Aiheeseen liittyvää:

Simple spit and blood tests might detect burnout before it happens (EurekAlert-tiedote 21.2.2011)

Työstressi tuntuu hengityksessäkin (Ylen uutinen 3.3.2011)

Stressi vähenee opettelemalla (Työpisteen uutinen 20.5.2009)

Työpaikkajooga suojaa stressiltä (Työpisteen uutinen 29.4.2010)

Stressi voi näkyä painossasi (Työpisteen uutinen 18.11.2010)

Mikael Mikkonen