Pitääkö ihmisen olla sataprosenttisesti terve voidakseen tehdä työtä? Monesti näin ajatellaan ja sen vuoksi sairauseläkkeellä on paljon ihmisiä, joilla olisi työkykyä jäljellä osa-aikaiseen työhön tai muokattuihin työtehtäviin. Miten näin on päässyt käymään?

"Yhteiskunnassamme on vallinnut liikaa on─off-ajattelu työkykyasioissa, mutta nyt eletään vihdoin murrosvaihetta. On tullut lisää vaihtoehtoja, kuten osa-aikaeläke, osatykyvyttömyyseläke ja osasairauspäiväraha. Nämä ovat osoitus käynnissä olevasta asennemuutoksesta", pohtii ylilääkäri Jukka Uitti Työterveyslaitoksesta.

Uitti korostaa myös, että työterveyshuolloilla on merkittävä rooli työntekijöiden työkyvyn hallinnassa. Hallinta on ensisijaisesti työpaikan vastuulla, mutta työterveyshuolto tukee työpaikkoja asiantuntemuksellaan. Työpaikalla ja työterveyshuolloissa tunnistetaan aikaisessa vaiheessa ensimmäiset merkit työkyvyn heikkenemisestä ja asiaan pitää tarttua yhdessä heti. Lakisääteinen työterveyshuolto velvoittaa työnantajat järjestämään ennalta ehkäiseviä palveluja työpaikalle ja työntekijöille. Sairaanhoidon järjestäminen sen sijaan on työnantajalle täysin vapaaehtoista, vaikka usein kuvitellaan juuri sairaanhoidon olevan työterveyshuollon ydin.

Nykyään Suomessa aletaan ymmärtää jäljellä olevan työkyvyn merkitys tulevaisuuden työtekijäpulaan sekä työurien pidentämiseen. Osatyökykyinen työntekijä on arvokas omalla työpanoksellaan. Ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon halutaan kannustaa myös juuri vahvistetulla lakimuutoksella.

Mikäli työnantaja on sopinut työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan toteuttamisesta ja toimintamalleista, maksaa KELA työterveyshuollon kustannuksista työnantajalle 60 %. Se on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin niissä tapauksissa, joissa työkyvyn hallinnan käytännöistä ei ole sovittu. Myös sairaanhoidon kautta saadaan arvokasta tietoa työkyvystä ja työkyvyttömyyden uhasta.

Myös Iso-Britanniassa kamppaillaan samojen kysymysten äärellä. Suomessa luennoinut professori Dame Carol Black korostaakin, että kaikki työikäiset pitäisi saada töihin omien voimiensa ja kykyjensä mukaan, vaikka heillä olisi jokin sairaus.

"Päättäjät, työpaikat ja yksittäiset työntekijät eli koko yhteiskunta tarvitsisi ajattelutavan ja kulttuurin muutosta, jotta kuntoutujat ja osatyökykyiset saataisiin töihin. Työterveyshuollon avustuksella työpaikoilla pitäisi ajatella kuntoutujaa yksilöllisesti oman työnsä kannalta. Millaista työtä juuri hän pystyy tekemään?", neuvoo Black ajattelemaan.

Iso-Britanniassa on haasteena tällä hetkellä myös se, että nuoria lääkäreitä ei saada erikoistumaan työterveyshuoltoon. Suomessa onneksi tällaista ongelmaa ei ole, sillä vuosittain työterveyshuollon erikoislääkäreiksi valmistuu n. 50 uutta ammattilaista.

Lisää aiheesta:

Työterveyshuolto-osio Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa

Sairauspoissaolo-osio Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa

Takaisin toimeen -verkkopalvelu

Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto tehostuu (STM:n tiedote)

Iso-Britannian Health Work Wellbeing -sivusto

Liina Paloheimo-Koskipää