Muun muassa suksissa ja hammastahnoissa käytettäviin teollisesti tuotettuihin nanohiukkasiin liittyy suuri turvallisuushaaste, koska niille altistuu koko ajan suurempi määrä ihmisiä.
Nanohiukkasille altistuvien työntekijöiden määrän arvioidaan nousevan maailmassa vuoteen 2015 mennessä noin 3 miljoonaan ja altistuvien kuluttajien satoihin miljooniin. Nyt nanomateriaalit mainitaan Suomen hallitusohjelmassakin.
Koe-eläintutkimusten perusteella voidaan arvioida, että mahdollisia terveyshaittoja ihmiselle voivat olla keuhkotulehdus ja keuhkojen arpeutuminen, vaikutukset verenkiertoelimistöön, myrkyllinen vaikutus perintötekijöihin ja mahdollisesti aivoihin. Lisäksi eräät uudet tutkimukset viittaavat siihen, että tietynlaiset, asbestia muistuttavat hiilinanoputket voivat aiheuttaa syöpää.
Erilaisia teollisia nanohiukkasia on kuitenkin kymmeniätuhansia. Suurin osa nanohiukkasista on todennäköisesti ihmisille haitattomia tai vain vähän haitallisia.
Suuri haaste tällä hetkellä onkin kehittää menetelmiä, joilla voidaan tunnistaa mahdollisesti haitalliset synteettiset nanohiukkaset haitattomista.
"Uskon, että kuluttajien riski altistua on hyvin pieni. Mahdolliset riskit liittyvät lähinnä työntekijöiden altistumiseen. Erilaiset terveyshaittojen tyypit, joita altistuminen voi aiheuttaa, on luullakseni aika hyvin jo löydetty, koska elimistön reaktiot erilaisiin altisteisiin tunnetaan varsin hyvin", sanoo Nanoturvallisuuskeskuksen vetäjä Kai Savolainen. ”Yllätyksiä ei kuitenkaan voida varmuudella sulkea poiskaan.”
Erityisen riskin altistumiselle muodostavat pienet työpaikat, joilla ei ole riittävästi tietoa suojautumisen tarpeesta.
Teollisuuden odotukset nanoteknologian, aineen hyödyntämisen nanokoossa, tiimoilta kasvavat koko ajan. Nanohiukkaset ovat mukana mm. aurinkovoiteissa, tennismailoissa, ruuveissa ja tekstiileissä. Nanoteknologia mahdollistaa kevyet ja lujat materiaalit, paremmat tietokoneet ja uudenlaiset lääkkeet.
Yhdysvaltalaisarvion mukaan tällä hetkellä markkinoilla olevien nanohiukkasten myrkyllisyyden kunnolliseen tutkimiseen menisi maailmassa nykyresursseilla viitisenkymmentä vuotta. Työterveyslaitoksessa toimiva Nanoturvallisuuskeskus työskentelee mm. sen eteen, että nanomateriaaleja pystyttäisiin testaamaan ja tunnistamaan kätevämmin.
Aiheesta enemmän:
Kai Savolainen ja Harri Vainio: Synteettisten nanohiukkasten ja nanoteknologian riskit. Duodecim-lehti 11/2011.
Nanoteknologia, Nanoturvallisuuskeskus ja keskuksen liittyvä tiedote Työterveyslaitoksen sivuilla.
Haitallinen hiukkanen vai ei? (Työpiste 28.8.2009)
Haluatko sukat, jotka eivät haise? (Työpiste 9.3.2009)
Euroopan komission nanoteknologiasivusto
Suomalaisen nanoteknologiaosaamisen tietopankki
Jyväskylän yliopiston nanotutkimuskeskus
Micronova-tutkimuskeskus (TKK&VTT)
Tuure Hurme