Työpaikoilla käy jatkuva muuttoliike, kun perhevapailta palaa kymmeniä tuhansia naisia ja joitakin miehiä joka vuosi. Paluuseen on usein työpaikoilla varauduttu aivan liian heppoisesti. Paluuta voi helpottaa kehityskeskustelun tyyppisellä tilannekatsauksella.

"Kehityskeskustelulla voidaan selvittää palaajan odotukset ja päivittää tilanne työn ja työpaikan suhteen. Lisäksi jo neuvolassa voitaisiin vanhempien kanssa ottaa puheeksi työhön paluu ja mahdolliset työn ja perheen yhteensovittamisen kysymykset", sanoo vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen Työterveyslaitoksesta.

Perhevapaalta takaisin työhön palaavia 1-vuotiaiden äitejä tutkinut Kauppinen huomasi kollegoineen, että kevennetyt työaikamallit, kuten osa-aikatyö, lyhennetty työaika tai erilaiset keikkatyön muodot, ovat palaajien mielestä kovin haluttuja. Monelle ne ovat syy palata työhön perhevapaalta.

Moni joutuu kuitenkin myös pettymään, kun työaikajärjestelyt ovatkin hankalia järjestää tai lyhyempään työaikaan ei taloudellisista syistä voi tarttua, vaikka haluaisi.

Raha puhuu laajemminkin perheiden miettiessä hoitokuvioitaan. Työhön paluun syitä kysyttäessä peräti joka kolmas äiti totesi, että taloudellinen tilanne pakottaa palaamaan.    

"Asuntolaina pitää maksaa, tiettyä elintasoa täytyy pitää yllä ja lapsia viedä harrastuksiin. Vaikka puhumme paljon työelämän pehmeistä arvoista, niin tämä kyllä palautti takaisin maan pinnalle", Kauppinen toteaa.

Isät ja työn houkutus suuressa roolissa

Yllättävää oli se, kuinka paljon isän epävarma työtilanne tai työttömyys vaikuttaa äitien motiiveihin palata töihin.

"Yleensä puhutaan äidin heikosta työmarkkinatilanteesta perhevapaiden yhteydessä. Neljännes äideistä kuitenkin sanoi työhön paluun syyksi miehen epävarman työtilanteen. Kun perheellä on taloudellista huolta, niin kyllä sekä huoli että vanhemmuus usein jaetaan. Syinä mainittiin myös se, että oma palkka oli parempi tai mies halusi jäädä kotiin lasta hoitamaan", Kauppinen kertoo.

Myös työn vetovoima oli suosittu syy palata töihin. Aikuisseura houkuttelee, pelkät kotirutiinit väsyttävät ja kiva työ kiehtoo. Työn vetovoimaisuutta lisäsi työpaikan ihmissuhteet: mukavat työkaverit, työporukka ja mahdollisuus tehdä "jotain omaa".

Työpaikan perheystävällisyydellä on oma merkityksensä, kun vanhemmat pohtivat työhön paluuta. Tutkijoiden mielestä työpaikoilla olisi ymmärrettävä, että perhevapaa on myös hyödyksi töissä:

"Perhevapaalla oppii uusia taitoja: elämän- ja ajanhallintaa, joustavuutta, säntillisyyttä ja sovittelutaitoja. Näistä on ilman muuta hyötyä myös työpaikalla."

Tuure Hurme