Pelottelu työpaikalla ei ole vaikeaa, mutta se on tuhoisaa. 1990-luvun laman kokemukset lomautuksineen ja irtisanomisineen ja vuodesta 2003 alkanut suomalaisten yritysten toinen irtisanomisbuumi ovat käyttökelpoisia pelottelijoille. Esimerkiksi irtisanomisiin viittaamalla voidaan pitää työntekijät varpaillaan epävarmassa taloudellisessa tilanteessa.
"Tällaisen pelon politiikan lisäksi pelolla johtamisella on muitakin muotoja, mm. suora uhkaus, kiristys ja pelottelu sekä epäpätevä johtaminen, jossa työyhteisö jätetään välinpitämättömästi oman onnensa nojaan", sanoo professori Marja Eriksson Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitokselta.
Pelko nakertaa hyvinvointia ja tulosta. Se vaikuttaa negatiivisesti henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen sekä edelleen yrityksen tai organisaation tuottavuuteen ja tulokseen. Käytännön keinoja pelon ilmapiirin luomiseen ovat esimerkiksi uhkailu, työyhteisön ulkopuolelle jättäminen ja tietojen panttaaminen. Pelolla johdettu yritys yleensä taantuu, ja pelko estää avoimuutta ja vaikeuttaa yhteistyötä ja innovatiivisuutta.
Tampereen yliopistossa tehdyssä Johtajuus, valta ja pelko -tutkimuksessa aineistoa kerättiin internetsivuston kautta, jossa oli mahdollista purkaa anonyymisti pelkoon ja pelotteluun liittyviä kokemuksia. Monet tarinoista olivat selviytymistarinoita, mutta jotkut kertojat olivat myös uupuneet ja lannistuneet. Joskus työpaikan jättäminen oli ainoa keino pelastautua tukalasta tilanteesta.
"Pelkokertomuksissa esiintyvät toistuvasti tietyt asiat, mm. vuorovaikutusongelmat, vastarintaan ryhtymisen seuraukset omaan asemaan, sitoutuminen omaan työhön ja siitä saatava arvostus sekä hyvin merkittävässä roolissa olivat pelon vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin", kertoo hankkeen tutkija Sinikka Pesonen.
Kertomuksista hahmottuva työelämän arvopohja on hyvin yleismaailmallinen. Kirjoittajien keskeisiä ydinarvoja ovat terveys, hyvä työn tekeminen, fyysinen koskemattomuus, tasa-arvo, toisten kunnioitus, mielipiteen vapaus, rehellisyys ja lain noudattaminen. Ydinarvoja vastaan toimiminen painostuksen alaisena koettiin erittäin raskaaksi.
Tätä työn arvopohjaa murtaa ja pelkoa aiheuttaa tutkijoiden mukaan mm. työn jatkuva uudelleenorganisointi ja taloudellisen tehokkuuden korostaminen. Yksi keskeinen tekijä on myös ongelmallinen vuorovaikutus – yksinkertaisesti huono, kenties öykkärimäinen käytös. Tutkijat korostavatkin vuorovaikutustaitojen kehittämistä kaikilla organisaation tasoilla. Kertomuksissa useimmin mainittuihin hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluivat avoimuuden ja aktiivisuuden lisäksi myös hyvät vuorovaikutusvalmiudet.
Aiheesta enemmän:
Lue Työsuojelurahaston kuvaus hankkeesta. Avaa koko Johtajuus ja pelko suomalaisessa työorganisaatiossa -raportti.
Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen Johtajuus, valta ja pelko -hanke.
Tuure Hurme