Naisista 32 prosenttia tekee osa-aikatyötä Euroopassa, kun taas miehistä työskentelee osa-aikaisesti vain 8 prosenttia. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Suomi lukeutuu harvinaisuuksiin siinä mielessä, että työllisyysprosenttimme on korkea, mutta osa-aikatyötä tekeviä on vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin eli vain 14 prosenttia työssä käyvistä Euroopan maiden keskiarvon ollessa 19 prosenttia.
Työskentely osa-aikaisesti on usein ratkaisuna työn ja perheen yhteensovittamiseen tietyssä elämänvaiheessa. Myös opiskelujen ohessa tehdään usein osa-aikaisesti töitä. Mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä lisää erityisesti naisten mahdollisuuksia työn tekemiseen silloin kun heillä on pieniä lapsia. Osa-aikatyöskentelystä jää aikaa perheelle, mutta pysyy silti kiinni työelämässä.
Miesten ja naisten ero osa-aikatyön suhteen on Suomessa pienempi kuin monessa muussa maassa ja yhtenä selittävänä tekijänä pidetään toimivaa kunnallista lasten päivähoitoa. Suomessa naisista 19 prosenttia on osa-aikaisessa työssä ja miehistä 9 prosenttia. Myös työn tekemisen kulttuuri on Suomessa tasa-arvoinen; naiset ja miehet tekevät yhtä pitkää työpäivää ja työllisyysluvut ovat samaa luokkaa miesten ja naisten keskuudessa. "Naiset osallistuvat Suomessa työelämään yhtä aktiivisesti kuin miehet. Monessa muussa maassa lastenhoito on edelleen naisten harteilla ja se näkyy työllisyysluvuissa. Pidän siis positiivisena sitä, että suomalaiset miehet osallistuvat arjen pyörittämiseen kotona ja työelämä on tasa-arvoisempaa. Tämä selittää Suomen alhaisia lukuja myös osa-aikatyön tekemisessä", pohtii Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Irja Kandolin tutkimuksen tuloksia.
Hollannissa osa-aikatöitä tehdään eniten Euroopassa; jopa 48 prosenttia työvoimasta työskentelee osa-aikaisesti. Naisista 76 ja miehistä 25 prosenttia. Bulgariassa taas on luvut ovat toisesta ääripäästä, sillä kokonaisuudessaan vain 2,3 prosenttia työtä tekevistä tekee osa-aikatöitä.
Työnantajan näkökulmasta osa-aikatyöläiset eivät ole pelkästään positiivinen asia, sillä he maksavat työnantajille suhteessa enemmän kuin kokoaikaiset työntekijät. Osa-aikaisesti työskentelevät tekevät yksinkertaisempia työtehtäviä, eikä mahdollisuuksia haastavampiin tehtäviin ole. Osa-aikaiset eivät usko mahdollisuuksiinsa edetä urallaan ja he saavat harvemmin koulutusta työssään ja oppivat harvemmin työssään uutta. On myös kritisoitu sitä, että vaativia tehtäviä ei ole mahdollista tehdä osa-aikaisesti. Osa-aikatyön laatu on keskimääräistä heikompaa, mutta työtyytyväisyys on kuitenkin samalla tasolla kuin kokoaikatyöläisillä.
Koko Euroopan tasolla osa-aikaisesti työskennellään useimmiten koulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan töissä, jotka ovat tunnetusti naisvaltaisia aloja. Yleisesti työpaikoissa, joissa on enemmän naistyöntekijöitä, on myös enemmän osa-aikatyötä tekeviä. Osa-aikatyötä tehdään tyypillisimmin lyhennetyn työpäivän muodossa.
Osa-aikatyö on oleellinen osa modernia työelämää. Sen pitäisi kuitenkin olla työntekijän valinta, eikä pakotettu työmuoto. Henkilöille, jotka haluaisivat syystä tai toisesta työskennellä osa-aikaisesti, sen pitäisi olla mahdollista. Toisaalta sellaisille henkilöille pitäisi mahdollistaa kokoaikainen työ, jotka sitä tarvitsevat ja jotka siihen pystyvät.
Lisää aiheesta:
Part-time work in Europe -report
Työn ja perheen yhteensovittaminen -kokonaisuus Työterveyslaitoksen sivuilla
Työaika-kokonaisuus Työterveyslaitoksen sivuilla
Osa-aikatyöstä SAK:n sivuilla
Asiantuntijatyön eri muodot - Osa-aikatyöntekijät Akavan sivuilla
Liina Paloheimo-Koskipää