Ammatit-sarja, osa 3
Merimies
Vanhan käsityksen mukaan merimiehet ovat niitä miehistä miehekkäimpiä, seilaavat rohkeina maailman merillä ja joka satamassa odottaa kaunis nainen. Tarpeen tullen nautitaan rommia suoraan pullosta. Tämä kuva vaatii ehkä hiukan päivitystä. Työpiste selvitti millaista merimiehen työ on tänä päivänä.
Merimies on laivalla työskentelevän henkilön yleinen ammattinimike. Laivalla työskentelevistä erotetaan toisistaan selkeästi miehistö ja päällystö, mutta yleiskäsitteellä merimies voidaan kuitenkin viitata niin kapteeniin, matruusiin kuin kokkiinkin, oli kyseessä sitten nainen tai mies.
Sekä Olli Kaurasen että Timo Keskitalon työssä- ja vapaallaolot jaksottuvat tällä hetkellä viiden viikon sykleissä. Viiden viikon työrupeaman jälkeen on viisi viikkoa vapaata. "Tämä systeemi on tehnyt meistä merimiehistä yhteiskuntakelpoisia", sanoo konkarimerimies Olli. Ennen vanhaan työreissu saattoi kestää esim. 8 kuukautta. Sen päälle ei tietenkään tullut 8 kuukauden vapaata, vaan seuraavaan reissuun piti lähteä jo aikaisemmin. "Siinä touhussa meni monelta perhe", Olli toteaa.
Vaikka merellä ollaan 5 viikkoa yhtäjaksoisesti, ei töitä tehdä yleensä 8 tuntia enempää päivässä. Kokkistuertin hommassa Olli huomaa ruokien valmistuksen jälkeen kuitenkin tekevänsä vielä hallinnollisia töitä tietokoneella, joten päivät saattavat välillä venyä. Mutta Ollia se ei haittaa. Illalla on kuitenkin vielä vapaa-aikaa, jolloin voi katsoa tv:tä, lueskella tai vaikka surffailla netissä.
Nuorempi merimies Timo työskentelee laivalla kansikorjausmiehenä päivävuorossa klo 8-17 ja päivät koostuvat pääosin huolto- ja kunnossapitotöistä. Todellisuudessa töitä tulee tämän lisäksi tehtyä muinakin aikoina, sillä Timon työtehtäviin kuuluu myös laituriin kiinnittymisessä ja lähtemisessä avustaminen. "Jos satamaan saavutaan keskellä yötä, silloin vedetään työhaalarit niskaan ja lähdetään hommiin kellonajasta riippumatta", kertoo Timo.
Arki merellä
36 vuodessa Olli on ehtinyt kiertää ympäri maailmaa eri laivoilla. Sinä aikana toiminta laivoilla on muuttunut merkittävästi ja Ollin äänessä kuuluu hiljainen kaipaus entisiin aikoihin. "Ennen vanhaan kun ei ollut näitä teknisiä vempeleitä, niin illalla pelattiin porukalla korttia tai istuttiin kannella juttelemassa ja polttelemassa tupakkia. Silloin tutustui työkavereihin erilailla kuin tänä päivänä. Mutta näin se maailma muuttuu. Harmittaa nuorempien puolesta, että he eivät pääse kokemaan sitä vanhaa hienoa merimieskulttuuria."
Timo on aloittanut työt laivalla vuonna 1997, mutta vasta viime vuosina hän on alkanut tuntea itsensä kokeneeksi merimieheksi. "Alkuvuosina olin poikkeuksetta aina laivan nuorin. Itse kun olin kaksikymppinen, niin seuraavaksi nuorin saattoi olla 40-vuotias. Niinä vuosina kuulin paljon tarinoita vanhoista hyvistä ajoista", naurahtaa Timo.
"Nykyään meillä on nuoremman polven edustajien kanssa vakiovitsi, kuinka vanhat merimiehet aloittavat kaikki juttunsa sillä, kuinka ennen oli kaikki asiat paremmin", Timo paljastaa. Hän ei kuitenkaan ole alkanut ihannoida vanhoja aikoja mielessään, vaan pitää nykyistä systeemiä hyvänä.
Timon työpaikalla, eli 16 henkilöä työllistävällä tankkilaivalla, on hyvä työilmapiiri. Monilla laivoilla työntekijät sulkeutuvat työajan jälkeen omiin hytteihinsä. Timolla on töissä hyvä porukka, joiden kanssa jäädään usein iltaruoan jälkeen yhteisiin tiloihin katsomaan televisiota ja juttelemaan niitä näitä. "Piristää kovasti, kun voi jutella välillä muustakin kuin työasioista", Timo pohtii. Timo on viihtynyt nykyisellä laivallaan erittäin hyvin ja miettikin juuri viimeksi töihin lähtiessään, että onkohan jokin vialla, kun ei edes harmita lähteä kotoa töihin.
Olli nauttii meren monipuolisuudesta ja mahtavasta voimasta. "Mieleenpainuvia hetkiä reissuilta on kirpeän aamun rasvatyyni meri Grönlannin lähellä jäävuorien ympäröimänä. Tai auringonlasku Intian valtamerellä. Ei tällaisia kokemuksia kaikilla ole", Olli huokaa.
Hierarkkisuus ja tasa-arvo meriammateissa
Laiva on työpaikkana hierarkkinen. Päälliköllä on vastuu ja valta ja käskyjärjestys on hänen jälkeensä selkeä. Alimpana järjestyksessä ovat puolestaan aloittelijat, joita ovat koulutuksen lomassa harjoitteluja tekevät opiskelijat.
Laivaväki jaetaan ryhmiin aseman ja toimialan perusteella. Laivan päällystöä ovat päällikkö eli kapteeni, konepäällikkö, perämies, konemestari, sähkömestari ja kokkistuertti. Alipäällystöön kuuluvat esimerkiksi sähkömestari, pursimies ja korjausmies. He valvovat alaistensa töitä työnjohtajina kuitenkaan kuulumatta päällystöön. Muu laivaväki kuuluu miehistöön.
Naisia on 2000-luvulla alkanut näkyä myös merimiehen töissä. Ennen vanhaan oli uskomus, että nainen laivassa tuo epäonnea. Enää tätä uskomusta ei pelätä, sillä sekä Ollin että Timon laivoissa on naisia töissä. Merenkulkuala on tasa-arvoinen, samasta työstä saa saman palkan sukupuoleen katsomatta. "Naisen pitää kyllä on ns. hyvä jätkä, että jaksaa meitä ukkoja laivalla. Ihan kuka tahansa ei pärjäisi", toteaa Olli.
Merimiesten keskuudessa vallitsee edelleen vanha kulttuuri, että tunteita ei näytetä ja omista asioista ei juuri puhuta. "Tilanne on kyllä parantunut lyhentyneiden työssäolojaksojen myötä, sillä pää kestää 5 viikkoa aikalailla paremmin kuin 3 kuukautta", mainitsee Timo. Olli ei muistele lämmöllä aikaa, jolloin monen kuukauden reissuilla kotiasiat ja työtilanne saattoivat ajaa merimiehen siihen pisteeseen, että ulospääsyä ei tuntunut löytyvän.
Tehokkuusajattelu näkyy merellä
Kvartaalitalous ja tehokkuusajattelu ovat vallanneet myös merenkulkualan. Töitä tehdään pienemmällä porukalla ja tiiviimmässä aikataulussa. Se näkyy laivoilla kiireenä ja totisuutena. "Vuosikymmeniä sitten ulkomaanreissuilla ehti vielä hiukan pyörähtää katsomassa paikallista meininkiä, mutta nykyään pysähdykset saattavat olla niin lyhyitä, ettei satamasta ehdi poistua", Olli kertoo. Myös Timon uran aikana kiire on tullut osaksi arkea, mutta sen ei tarvitse hänen mielestään vakavoittaa työntekoa. "Aina pitää olla pieni pilke silmäkulmassa. Se tekee työstä monin verroin hauskempaa", toteaa Timo iloisesti.
Onhan pysähdyksien lyhentymisiin toki looginen selitys. Aikaisemmin lastin käsittelyt satamissa tehtiin käsin ja nostureilla, mutta nykyään kaikki on automatisoitu. Niinpä pysähdysten kestot ovat vuosikymmenten aikana pudonneet viikoista tai jopa kuukausista päiviin ja tunteihin.
Alan tulevaisuus
"Tämä on hieno ammatti. Rohkaisen nuoria tulemaan laivalle töihin. Erityisesti kulkijaluonne löytää merimiehen ammatista kaikki hyvät puolet. Laivalla tarvitaan monia eri ammattilaisia, joten erilaisia ihmisiä tarvitaan", rohkaisee Olli.
Merimiehen ammatissa on hyvät työnäkymät, sillä tekijöistä alkaa jo olla pulaa. Ala ei näytä kiinnostavan nuoria ja tuleva eläköityminen tulee aiheuttamaan ongelmia. Tällä hetkellä jo eläkkeelle jääneet tulevat välillä laivoille tekemään sijaisuuksia, kun uutta väkeä ei ole. Sama ongelma on muuallakin maailmalla.
Ja sitten vastaus siihen perinteiseen kysymykseen: onko merimies erimies? Ollin mielestä ehdottomasti! Timon mielestä ei ehkä enää nykypäivänä. Olli luettelee, että merimiehet ovat samanhenkisiä ja monessa rasvassa keitettyjä. Vapaalla ollessaankin merimies tunnistaa toisen. Tätä Ollin mielestä on sanonnan erimies. Timo pohtii asiaa niin, että nykyään merillä on töissä myös taviksia, toki myös niitä vanhan ajan erimiehiä. Itsensä hän luokittelee välimallin ratkaisuksi.
Faktaa aiheesta:
- Suomessa meriammateissa työskenteleviä on noin 10 000.
- Laivoilla työskentelee mm. seuraavia ammattilaisia:
matruusi, puolimatruusi, kansimies, pursimies, laivasähkömies, talousesimies, kokkistuertti
-Suomen Merimies-Unionin jäsenet työskentelevät muun muassa:
matkustaja-aluksissa, rahtialuksissa, tankkilaivoissa, jäänmurtajissa, uittohinaajissa, puskuproomuissa, yhteysaluksissa ja losseissa.
- Merenkulkualalle voi hakeutua:
- Merenkulkualalla ammattiin vaadittu pätevyys hankitaan koulutuksen ja työkokemuksen kautta.
- Merimiehiä koskee oma lainsäädäntö, merityölainsäädäntö, jossa on huomioitu merellä työskentelemisen erityispiirteet ja -olosuhteet. Merimiehiä koskevia keskeisiä lakeja ovat merimieslaki, merimiesten vuosilomalaki, merityöaikalaki ja kotimaanliikenteen aluksissa noudatettava työaikalaki.
Lisätietoja:
- Suomen Merimies-Unioni
- Merimies-artikkeli Wikipediassa
- Laivatyöolosuhteet Työterveyslaitoksen sivuilla
- Merenkulkijoiden lääkärintarkastukset Työterveyslaitoksen sivuilla
- Merenkulkualan ammatit Ammattinetissä
- Merenkulkualan perustutkinto Koulutusnetissä