Työelämän kasvava ongelma, mielenterveyden järkkyminen, näkyy jo aikuisuuden kynnyksellä. Lukiolaistytöistä 14 prosenttia ja pojista 7 prosenttia oirehtii keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta (SLL 2007). Ammatillisten opiskelijoiden tilanne on samansuuntainen: 26 prosenttia opiskelijoista tuntee olonsa masentuneeksi tai ahdistuneeksi (OSKU 2009).
"Uskon, että lukiolaisten ongelmista voi vetää aika suoran viivan jatko-opintojen keskeyttäjiin ja työelämästä putoajiin. Ongelmat ovat nähtävissä jo lukiossa, joten niihin puuttuminen tässä vaiheessa olisi tärkeää", sanoo Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Teppo Säkkinen.
Työelämään nuoret liittävät usein sanoja kuten pelko, epävarmuus ja ahdistus. Puolet 15–21-vuotiasta nuorista tuntee pelkoa työelämää kohtaan (TAT 2009), ja työssäkäyvistä 18–29-vuotiaista 8 prosenttia ei usko olevansa työkykyisiä kahden vuoden kuluttua (Varma 2009). Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 40 prosenttia vuosina 2003–2008 (TTL 2010).
"Pelkoon ja negatiiviseen mielikuvaan vaikuttaa varmasti omien vanhempien työn näyttäytyminen, se miten vanhemmat asennoituvat ja pärjäävät. Myös yleinen työelämäkeskustelu, jossa työura nähdään välttämättömänä pahana, jota valtio edellyttää, vaikuttaa varmasti. Nuoria ahdistaa myös yleinen ilmapiiri, jossa työelämään täytyisi puskea entistä aikaisemmin, ja samaan aikaan päättäjiltä kuullaan kannanottoja, että nuoret omasta tahdostaan pitkittäisivät työelämään siirtymistään", kertoo Säkkinen.
Mitä nuoret sitten työltä haluavat? Nuorisotutkimusseuran muistion mukaan nuorten mielestä tärkeintä työssä on työn sisältö (54 % 15–29-vuotiaista vastaajista), ei niinkään palkan määrä, etenemismahdollisuudet, työssä syntyvät ihmissuhteet, työn sosiaalinen arvostus tai työsuhteen pysyvyys. Myös TAT:n tutkimuksessa nuoret toivoivat työltä joustavuuden, viihtyisän työyhteisön ja epähierarkkisen johtamisen lisäksi nimenomaan merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä. Siitä, että töihin ei mennä ansiotulon perässä, kertoo myös ammattiopiskelijatutkimus, jonka mukaan "tärkeintä työelämässä on se, miltä töissä tuntuu olla".
Työelämästä realistisempi kuva
Lukiossa työelämä tuntuu hyvin kaukaiselta, ja siksi kuva työelämästä rakentuu epämääräisten mielikuvien varaan.
"Lukiossa olisi hyvä saada realistista kuvaa työelämästä, varsinkin jatko-opintovalintoja tehtäessä. Joissain lukioissa on ollut ammattiesittelyjä ja yritysyhteistyötä, mutta vähäistä se on. Työelämän lähemmäksi tuomisessa opoilla voisi olla keskeinen rooli verkostojen ylläpitäjinä", Säkkinen pohtii.
Tärkeää olisi myös jakaa työelämän perustietoja aina työsopimuksen tekemisestä lähtien, sillä monet käyvät töissä jo lukion aikana – täysi-ikäisistä lukiolaisista jopa kolmannes. Kuin tilauksesta oppilaanohjaajien yhdistys ilmoittikin tällä viikolla haluavansa osoittaa rahaa "työelämäoppiin", tutustumiseen todelliseen työelämään. Tärkein tavoite tässä on opiskeluaikojen lyhentyminen ja nuorten sujuvampi siirtyminen työelämään.
Aiheesta enemmän:
Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2007. Suomen Lukiolaisten liitto.
Ammatillisten opiskelijoiden työ ja elämä: Amis 2009 -tutkimus. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry.
Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Nuorisotutkimusseura 2009.
Nuorten arvot ja elämä -tutkimus ja Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus. Taloudellinen tiedotustoimisto 2009.
Moni nuori sanoo työlle hui (Uutinen Työpisteessä 16.9.2009)
Alle 35-vuotiaiden eläkeläisten määrä kasvussa (Uutinen Työpisteessä 7.4.2010)
Opot käyttäisivät budjettirahat työelämäoppiin (Uutinen Helsingin Sanomissa 25.8.2010)
Opiskelupaikka-sivustolla nuoret voivat tutustua koulutusvaihtoehtoihin ja työelämään sekä kysyä virtuaaliopolta.
Työ- ja elinkeinotoimiston Nuorten palvelut -sivusto.
Tuure Hurme