Terveystietoon liittyvillä sivuilla käyminen ja netin terveystietoon luottaminen on kasvanut selvästi vuodesta 2001 vuoteen 2009, kertoo tuore informaatioalan tutkimus. Kyselyyn vastaajista 80 prosenttia ilmoitti vuonna 2001, ettei ole käynyt koskaan terveyssivuilla, mutta vuonna 2009 vastaava prosenttiluku oli vain 30.

Naiset hakevat terveystietoa enemmän kuin miehet, ja vanhat ikäryhmät sekä alimman koulutustason omaavat hakevat tietoa vähiten. Kysely tehtiin 18–65-vuotiaille suomalaisille.

Netissä terveystietoa hankitaan eniten lehdistä, terveysportaaleista ja keskusteluryhmistä. Internetpohjaisia lehtiä ja julkaisuja pidetään selvästi epäluotettavampina kuin painettuja lehtiä, tv:tä ja radiota. Työpiste on aiemmin kertonut, että luotettavaa terveystietoa on kyllä runsaasti tarjolla, mutta sen löytäminen ei aina ole helppoa (ks. Työpiste 29.1.2010).

Merkillepantavaa on myös se, että peräti kolmannes vastaajista ei osannut sanoa mitään nettilähteiden luotettavuudesta. Tutkijat arvelevat, että terveystiedon lukutaito on edelleen alhainen ja kriittistä lukutaitoa tulee edistää.

Internet antaa paljon mahdollisuuksia terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Internetin alkuhämärissä 1990-luvulla netin ennustettiin tulevan pääasialliseksi yhdyssiteeksi niin terveydenhuollon eri ammattilaisten välille kuin ammattilaisten ja maallikkojen välille. Visiot eivät ainakaan vielä ole toteutuneet, vaan netin vallankumous terveystiedon saralla antaa vielä odotuttaa itseään.

Netin käyttöä parjataan ja palvotaan, mutta tutkimusta ei paljoa ole. Tampereen teknillisessä yliopistossa on tutkittu tieto- ja viestintätekniikan käytön yhteyttä fyysisiin oireisiin 45–66-vuotiailla. Tekniikan käytön aiheuttamia vaivoja on monilla, ja ne johtuvat todennäköisesti epäergonomisista työasennoista. Naisilla tietokoneen käyttö työssä ja miehillä internetin käyttö ylipäätään oli yhteydessä heidän kokemaansa särkyyn tai puutumiseen.

Internetin käytön yhteyksiä masennusoireisiin on tutkittu puolestaan sveitsiläisillä nuorilla (16–20 v). Vähintään kaksi tuntia päivässä netissä viihtyvät nuoret kokivat itsensä alakuloisemmaksi kuin muut. Mutta samanlainen tulos saatiin myös niiden nuorten kohdalla, jotka eivät käyttäneet nettiä lainkaan. Paras vaihtoehto näyttää siis olevan vanha tuttu kohtuukäyttö.

Aiheesta enemmän:

Ek, Stefan & Niemelä, Raimo. Onko internetistä tullut suomalaisten tärkein terveystiedon lähde? Deskriptiivistä tutkimustietoa vuosilta 2001 ja 2009. Informaatiotutkimus 2010 (4):1-9. Tiedote aiheesta.

Kohtuu parasta myös Internetin käytössä (uutispalvelu Duodecim 18.2011)

Tietotekniikan käyttäjää kolottaa (TTY:n tiedote 12.1.2011)

Voiko internetin terveystietoon luottaa? (Työpiste 29.1.2010) Täällä mm. vinkkejä terveystiedon hakuun.

Työterveyslaitoksen Tietokortti 9: Tietokonetyö (pdf)

Tietokone-ergonomiaa TTL:n toimisto- ja tietotyö-sivuilla

Työterveyslaitoksen aihesivut, jossa monenlaista terveystietoa työhön liittyen.

Duodecimin Terveyskirjasto

Tuure Hurme