Työtyytyväisyys koostuu hyvästä esimiestyöstä, myönteisistä muutoksista ja mahdollisuuksista vaikuttaa työtahtiin. Kielteinen ilmapiiri sen sijaan vähentää työtyytyväsyyttä huomattavasti. Mitä korkeampi sosioekonominen asema, sitä tyytyväisempiä ihmiset ovat työhönsä. Työtyytyväisyyden piirteitä tutkittaessa kävi ilmi, että miehet ovat tyytyväisempiä palkkaan kuin naiset. Naiset sen sijaan ovat innostuneempia työstään ja kokevat sen mielekkäämpänä, palkasta viis. Kiinnostavaa on, että naiset kokevat työnsä myös rasittavampana kuin miehet, mutta ovat silti innostuneempia.
Ikää ja sukupuolta tarkasteltaessa naiset ja vanhemmat työntekijät (45–54 v.) kokevat työnsä mielekkäämpänä kuin muut. Sosioekonomisen aseman kautta tarkasteltuna ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät taas pitävät työtään mielekkäimpänä. Työntekijät sen sijaan pitävät työtään vähiten mielenkiintoisena mm. asemansa, työtehtävän luonteen ja työpaikan ilmapiirin vuoksi.
Muutokset työpaikalla liittyvät kiinteästi työtyytyväisyyteen ja työn mielekkyyteen ja ne aiheuttavat työyhteisössä usein stressin lisääntymistä. Jopa myönteisenä pidetyt muutokset lisäävät stressitasoa väliaikaisesti, kielteiset muutokset pysyvämmin ja voimakkaammin. Muutoksista tulee sitä negatiivisempia kokemuksia mitä vähemmän työntekijä voi itse vaikuttaa niihin. "Sukupuolet ovat eriarvoisessa asemassa työn muutosten suhteen. Naisille muutokset merkitsivät vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä työmäärän, työtahdin ja työssä viihtymisen suhteen. Miehille sen sijaan muutokset toivat osittain parannusta", kertoo tutkimuksen tekijä Liisa Moilanen Työterveyslaitoksesta.
Ikäryhmiä tarkasteltaessa huomattiin, että nuorin ikäryhmä (18–24 v.) näkee muutokset työssä myönteisimmin ja vanhin ikäryhmä (55–65 v.) kielteisimmin.
Työelämän tehostaminen on tapetilla monessa organisaatiossa, vähemmällä on saatava aikaan enemmän. Työn tehostus näkyy aikataulujen tiukkuutena, uupumuksena työpäivän jälkeen ja liian vähäisenä vapaa-aikana. Tutkimuksen mukaan naiset ovat enemmän työn tehostamisen kohteena kuin miehet. Sosioekonominen asema huomioon ottaen kävi ilmi, että ylemmät toimihenkilömiehet ja alemmat toimihenkilönaiset kärsivät eniten työn tehostumisesta.
"On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko suomalaisten naisten sitoutuminen ja sinnikkyys työelämässä pätkätöistä, heikommasta palkkauksesta, jatkuvista muutoksista ja osaamattomasta esimiestyöstä huolimatta", pohtii Moilanen tutkimuksen tuloksia.
Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, johon osallistui 1514 iältään 18–64-vuotiasta suomalaista.
Lisää aiheesta:
Tutkimuksen julkaisu: Toiveita ja todellisuutta. Työn ominaisuudet eri työntekijäryhmien näkökulmasta. Liisa Moilanen. Työterveyslaitos, 2010. Kirja Työterveyslaitoksen verkkokaupassa >>
Tasa-arvo ja monimuotoinen työelämä -kokonaisuus Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa
Liina Paloheimo-Koskipää