Työpiste ja Työ Terveys Turvallisuus -lehti pyysivät taannoin lukijoita kertomaan kokemuksiaan työterveyshuollosta. Tässä muutamia tarinoita:
  

”Niin, teillähän on se hepatiitti”, kailotti työterveyshoitaja kutsuessaan minut sisään huoneeseensa täpötäydestä odotushuoneesta. ”Niin, siis se rokotus”, korjasin punastellen.
Nainen, 30, tiedottaja

”Työterveyshuollon lääkärille pääsee poikkeuksetta nopeasti. Olen myös saanut säännöllisesti fysioterapiaa toistuviin niska- ja hartiavaivoihin, en vain särkylääke- ja jumppareseptejä.”
Nainen, 37, toimittaja

”Henkilökunnan ystävällisyys ja ammattitaito vaihtelevat – aivan kuten kaikkialla. Toiset lääkärit eivät kuvittele olevansa kaikkitietäviä jumalia, vaan oikeasti kuuntelevat potilasta. Jotkut taas eivät osaa tehdä päätöksiä, vaan potilaan on itse tiedettävä diagnoosinsa sekä tarvittava lääkitys ja toimenpiteet.
     Lääkäreillä on usein mielikuva, että kaikki yrityksen työntekijät tekevät samantyyppistä työtä. He kuitenkin ymmärtävät, kun selitän, että en todellakaan istu koko päivää koneen ääressä. Erityisesti yhdelle lääkärille olen voinut puhua hankalistakin vaivoista rennosti ja luontevasti, ilman hämmästelyjä ja uteluita.
     Pettynyt olen siihen, että rajua flunssaa potiessani työterveyslääkäri määräsi saman tien vahvoja antibiootteja "varmuuden vuoksi”. Sanoin, että en niitä nouda ja muutaman päivän kuluttua tulehdusarvo oli jo muutenkin laskenut. Olin juuri vähän aiemmin harmitellut hänelle, että terveyskeskuksessa syötetään turhia antibiootteja ämpäritolkulla.”
Mies, 44, asiakaspalvelija / varastotyöntekijä

”Työterveyslääkäri käyttää outoja sanoja, kuten rotaatio ja leukosyytit. Pitäisi ottaa vastaanotolle lääketieteen sanakirja mukaan, jotta ymmärtäisi, mistä on kyse.”
Nainen, 35, myyjä

”Meillä on kunnallinen työterveyshuolto, ja yrityksellemme on siellä nimetty oma työterveyshoitaja. Ennen nykyisiä säästötoimia hän kävi kerran kuussa mittaamassa henkilöstön verenpaineita, ja paineeni olivat aina normaalin alarajalla. Kerran kuitenkin paineet olivat huomattavasti tavallista korkeammat, ja olin tietysti ihan kauhuissani. Hoitaja, se sama, joka vuosia oli päivitellyt matalaa verenpainettani, totesi vain, että "tämä on ihan normaali verenpaine”. Tuntui, että hoitajalla ei yllättäen ollut mitään muistikuvaa aikaisemmista mittauksista. Eli ei työpaikan ”omalta” terveydenhoitajalta saa yhtään sen yksilöllisempää hoitoa, kuin joka kerta vaihtuvalta hoitajaltakaan.”
Nimetön

”Työterveyshuolto keskittyy miesasiakkaiden kohdalla vain ja ainoastaan alkoholinkäytön kartoitukseen. Itse en edes käytä alkoholia. Jos omaat jotakin flunssasta poikkeavaa vaivaa, on mentävä yksityiselle, jos jotain apua haluaa saada. Pakolliset kolmen vuoden välein tehtävät tarkastukset ovat lähinnä vitsi. Todellisia sairauksia ei hoideta, vaan vaivat pistetään työuupumuksen piikkiin. Olen viidentoista vuoden aikana tavannut vain yhden työterveyslääkärin, joka ottaa asiat todesta.”
Mies, 36, vanginvartija

”Pääsin työterveyden kautta kuntoutukseen ensi yrittämällä! Nyt seuraan sieltä saamiani painonhallintaohjeita ja hyvin menee!”
Nainen, 40, keskuksen hoitaja

Lue lisää kokemuksia sekä asiantuntijoiden kommentit niihin Työ Terveys Turvallisuus -lehden sivuilta.