Työkaverin ulkonäöllähän ei tietenkään ole sinulle mitään merkitystä, eikö vain? Tosiasiassa on kuitenkin niin, että ihmiset tuntevat mieltymystä ja omaavat positiivisemman ennakkoasenteen hyvännäköisiä ihmisiä kohtaan. Hyvästä ulkonäöstä voi tutkimusten mukaan olla huomattavaa hyötyä työmarkkinoilla – hyvännäköiset mm. ansaitsevat enemmän.

Elämme järkiajattelun aikakautta, mutta aina rationaalisuus ja taidot eivät määrää käyttäytymistämme. Alitajunnassa vaikuttaa jatkuvasti lukuisia psykologisia viestejä, joita ihminen ei tietoisesti huomaa, mutta joista saadaan vihiä tutkimuksen keinoin. Emme tajua ajattelevamme tavallista positiivisemmin hyvännäköisistä ihmisistä, mutta on täysin inhimillistä, että teemme niin. Toki, kun nyt tiedostamme tämän, voimme yrittää vaikuttaa itseemme.

Oli kyseessä sitten työhaastattelu tai tärkeä palaveri, myös ensivaikutelmalla on suuri merkitys. Nähdessämme uuden ihmisen teemme noin sekunnin kymmenesosassa pikapäätöksiä esim. tämän luotettavuudesta, miellyttävyydestä, kyvykkyydestä ja aggressiivisuudesta. Ensivaikutelmaan kannattaa panostaa jo siitä syystä, että huono ensivaikutelma on vaikea pyyhkiä pois.

Myös kädenpuristuksella todella on tutkitusti väliä. Luja kädenpuristus ja katse silmiin lisäävät ainakin mahdollisuuksia tulla palkatuksi. Kunnon puristus kertoo itsevarmuudesta, ja se liitetään ulospäin suuntautuneeseen persoonallisuuteen. Suoraan silmiin katsovia ihmisiä pidetään miellyttävämpinä kuin muita. Lisäksi on havaittu, että mitä voimakkaampia kasvonilmeet ovat, sitä suurempia tunnereaktioita ne herättävät. Eli jos haluat tehdä vaikutuksen kollegoihisi niin hymyile oikein kunnolla – sitä suurempi on myös vastaus.

Jos on tarve vakuuttaa puhekumppani, niin pieni matkiminen on paikallaan. Nimittäin jos matkit kumppanin asentoja ja kehonliikkeitä, kuten pään kallisteluja ja käden liikutteluja, argumenttisi toimivat tehokkaammin ja suostuttelevammin. Selitys on se, että hienovarainen matkiminen saa kumppanin pitämään sinusta enemmän. Ihminen jopa käyttäytyy itseään matkivia henkilöitä kohtaan pyyteettömämmin – lahjoittaa tälle mm. enemmän rahaa. Ennen kuin kuitenkaan lähdet matkimaan pomoasi, huomioi riskit: matkimme jatkuvasti ihmisiä alitajuisesti eläytyessämme heihin, ja jos keskityt matkimiseen tietoisesti, on suuri riski että matkit liikaa, ja silloin saatat näyttää oudolta.

Monissa alitajuisissa viesteissä toimii myös psykologiassa tuttu "haloefekti": jos henkilö on hyvä jossain, niin ihmiset ajattelevat hänen olevan hyvä monessa muussakin. Jos toinen ihminen ajattelee, että olet mukava ja lämmin, niin hän todennäköisesti ajattelee positiivisemmin myös muista ominaisuuksistasi.

Aiheesta enemmän:

James Andreoni, Ragan Petrie: Beauty, gender and stereotypes: Evidence from laboratory experiments. Journal of Economic Psychology, vol. 29, s. 73.

Janine Willis, Alexander Todorov: First Impressions: Making Up Your Mind After a 100-Ms Exposure to a Face. Psychological Science vol. 17, s. 592.

Greg Stewart, Susan Dustin, Murray Barrick, Todd Darnold: Exploring the handshake in employment interviews. Journal of Applied Psychology, vol. 93(5), s. 1139-1146.

Tanya Chartrand, John Bargh: The chameleon effect - The perception–behavior link and social interaction. Journal of Personality and Social Psychology, vol. 76(6), s. 893-910.

Richard Nisbett, Timothy Wilson: The halo effect - Evidence for unconscious alteration of judgments. Journal of Personality and Social Psychology, vol. 35(4), s. 250-256.

Come-to-work eyes: Secrets of interview success. New Scientist -lehti 2009, issue 2731, Graduate careers special. Michael Bond.

Tricks of the trade. New Scientist -lehti 2010, issue 2742, NewScientist Careers Guide. Catherine de Lange.

Tuure Hurme