Työn ja perhe-elämän yhteydessä puhutaan usein pienten lasten vanhemmista, mutta harvemmin ikääntyvien läheistensä hoivaajista, joiden myös täytyy sovittaa hoiva ja työ yhteen.
Noin 55 000 yli 45-vuotiasta työssäkäyvää on tilanteessa, jossa he hoivaavat kumpaakin tahoa samaan aikaan – sekä alaikäisiä lapsiaan että vähintään kerran kuussa hoivaa tarvitsevaa omaistaan tai muuta läheistään. Yleensä kyseessä on oma tai puolison vanhempi tai vanhemmat.
"Väestön ikääntymisen myötä tämä keski-ikään ajoittuva hoivamuoto kasvaa koko ajan. Toki tyypilliset hoivattavat, noin 80-vuotiaat ihmiset, ovat nykyään paremmassa kunnossa kuin aiempien sukupolvien edustajat ja pärjäävät itsenäisesti entistä pitempään. Kuitenkin iän karttuessa myös hoivan tarve lisääntyy", sanoo vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen Työterveyslaitoksesta.
Tyypillisiä omaishoivan muotoja ovat kuljettaminen ja ostoksilla käyminen. Naiset huolehtivat usein omaistensa arjen askareista, fyysisestä hoidosta, lääkityksestä ja hygieniasta miesten kantaessa enemmän vastuuta kodin kunnostus- ja pihatöistä. Noin 17 prosenttia työssäkäyvistä huolehtii ainakin kerran kuukaudessa jostain toisesta henkilöstä korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi (Naisista 19 % ja miehistä 14 %, Työ ja terveys Suomessa 2009).
Tässä tilanteessa monen työssäkäyvän täytyy tehdä työhönsä erityisjärjestelyjä. Huhtikuun alussa voimaantuleva työsopimuslain muutos parantaa omaishoitajien tilannetta.
"Lakimuutoksen mukaan työnantajan tulee järjestää työntekijälle työstä palkatonta vapaata omaisesta tai läheisestä huolehtimista varten. Työntekijä voi myös palata vapaan jälkeen takaisin työhönsä. Vapaan pituus, joustavat työajat ja muut yksityiskohdat sovitaan yhteisesti työpaikalla", Kauppinen kertoo.
Tutkimusten mukaan kiinnostus hoivavapaaseen on ollut jopa yllättävän suuri: puolet haluaisi jäädä hoivavapaalle, kolmasosa jäisi ehkä, tilanteen salliessa. "Kyselyissä työstä poisjääminen edellyttäisi kuitenkin säällisen korvauksen saamista (n. 300 €). Nyt kun hoivavapaa on vailla korvausta, jää nähtäväksi kuinka moni tähän tarttuu", Kauppinen aprikoi.
Mikäli hoivavapaa kiinnostaa, kannattaa asiasta puhua esimiehen kanssa samoin kuin muidenkin perhe-elämään liittyvien vapaiden kohdalla. "Uudesta laista kannattaa mainita. Myös osa-aikainen hoivavapaa voi olla hyvä vaihtoehto. Olisi hyvä voida tehdä kevennettyä työtä silloin kun tilanne on akuutti. Joustomahdollisuus elämän kriisitilanteissa voi olla inhimillinen tapa pidentää myös työuria", sanoo Kauppinen.
Aiheesta enemmän:
Kauppinen, Kaisa (2010) Who Cares when Grandmother gets Sick? Ageing, Employment and Intergenerational Family Support in Contemporary Europe. Teoksessa Addabbo, Tindira et al. (eds.) Households and Well-Being in Modern Europe: Gender, Inequalities, Work and Consumption. Farnham, UK & Burlington, VT, USA: Ashgate, 163-175.
Kauppinen, Kaisa ja Miettinen Sonja (2010) Tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä. Teoksessa Työ ja terveys Suomessa 2009 (toim.) T. Kauppinen ym. Työterveyslaitos, Helsinki, 90-95.
Omaishoitajavaihe Työterveyslaitoksen Työn ja perheen yhteensovittaminen -sivustolla.
Omaishoitajien yhdistys
Tuure Hurme