Suomessa arvioidaan noin 400 000 työntekijän altistuvan päivittäin yli 80 desibelin melulle, joka vastaa suunnilleen liikennemelun tai ruohonleikkurin melutasoa. Jatkuvana sitä pidetään terveydelle haitallisen melun rajana. Työntekijöistä noin 160 000:lla on kuulomuutos ja/tai tinnitus.
"Suurin huoli on se, että kaikista toimista huolimatta emme ole saaneet kuulovammojen määrää laskuun. Toki vakavat kuulovammat ovat hallinnassa, mutta lievät lisääntyvät koko ajan. Kuulo ja näkö ovat tärkeimmät aistimme ja niiden toimimattomuus vaikuttaa heti elämämme laatuun", sanoo melututkija Rauno Pääkkönen Työterveyslaitoksesta.
Varsinaisen kuulovamman lisäksi melun aiheuttamia vaikutuksia ovat mm. sosiaalinen eristyneisyys, heikentynyt viestintä- ja havainnointikyky, lisääntynyt onnettomuusriski, lisääntynyt väsyneisyys ja ärtyneisyys sekä vaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan. Työelämän muuttuessa koko ajan viestintäkeskeisemmäksi kuulo-ongelmien merkitys kasvaa.
Työympäristöllä on suuri merkitys kuulovammojen syntyyn. Melu kiusaa erityisesti teollisuudessa ja rakennusalalla, mutta myös suurtaloustyössä ja kiinteistönhuollossa altistutaan melulle entistä enemmän; lunta ei enää luoda lapiolla vaan työt tehdään lumiauralla. Myös lasten huutomelu voi olla kovaa. Muusikoista yli puolet kärsii tinnituksesta. Vuonna 2006 meluvammojen osuus ammattitaudeista oli 26 prosenttia (1731 tapausta).
Myös melun psykologinen häiritsevyys on merkittävää. Esimerkiksi avokonttoreissa työskentelevistä 90 prosenttia sanoo kärsivänsä melusta. Vapaa-ajan ympäristömelu aiheuttaa harvoin kuulovammoja, mutta häiritsee kommunikaatiota ja unen laatua. Meluisan pääkadun puolella makuuhuonetta pitävillä on todettu olevan korkeampi verenpaine verrattuna ihmisiin, joiden makuuhuone on muualla huoneistossa.
"Vapaa-ajan melulla on myös selvä osuus kuulo-ongelmissa. Tämä näkyy esimerkiksi varusmiehillä, joista 20 prosentilla on nykyään alentunut kuulo, vaikka he eivät ole juuri työelämässä olleet", Pääkkönen toteaa.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Asenteissa on korjaamisen varaa: kuulo pitäisi viitsiä suojata, oli kyseessä sitten työmaa tai rock-konsertti. Asenteiden pitäisi myös puoltaa tiedon levittämistä, ja kentällä hyödynnettävää tietoa pitäisi olla enemmän. Melulle altistumista voi myös pohtia työpaikan tai asuinalueen teknisessä suunnittelussa.
"Kaikkein merkityksellisimmäksi saattaa tulevaisuudessa muodostua kuulonsuojaimet. Niiden täytyisi olla mukavat käyttää ja mahdollistaa viestintä vaivatta. Tähän on syytä paneutua kunnolla", Pääkkönen pohtii.
Aiheesta enemmän:
Työterveyslaitoksen Melu-sivusto
Työterveyslaitoksen Henkilönsuojaimet-sivusto
Meluntorjuntaa Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston sivuilla
Tietoa ja apua Kuuloliitosta
Uusi Työterveyslaitoksen Melu-kirja TTL-verkkokaupassa