Masennus ei suinkaan vie aina sairauslomalle, vaan masentuneet pysyttelevät usein töissä, kertoo tuore Työterveyslaitoksen tutkimus. Kahden vuoden seuranta-aikana vain 29 prosentilla masennushäiriöisistä työntekijöistä oli vähintään kahden viikon mittainen sairauspoissaolojakso. Pitkä sairauspoissaolo (yli 30 korvattua poissaolopäivää) oli vain 11 prosentilla masentuneista. Tutkimuksessa 2000-luvun alussa oli mukana yli neljäsataa työsuhteessa olevaa, masentunutta 30–64-vuotiasta henkilöä.

Työkykyä haittaavia masennuksen oireita voivat olla mm. muistin, oppimisen ja keskittymisen vaikeudet, väsymys, aloitekyvyttömyys ja kiinnostuksen puute.

"Tutkimuksissa on maailmalla osoitettu, että masennus verottaa työtehoa keskimäärin kaksi päivää kuussa. Usein myös masentuneen käytös voi muuttua, ja se voi synnyttää ristiriitoja työyhteisössä. Toisaalta on hyvä muistaa, että masennusta on eritasoista: lievä masennus vaikuttaa ja näkyy vähemmän kuin vakava", sanoo erikoistutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitoksesta.

Tutkimuksen mukaan sairauspoissaolo on lähes yhtä yleinen lievästi ja vakavasti masentuneilla. Sairauspoissaolot ovat muita yleisempiä 35–44-vuotiailla, fyysisesti sairailla ja pessimistisesti oman työkykynsä kehittymiseen suhtautuvilla. Myös kokemus oman työn heikosta arvostuksesta työyhteisössä ja tyytymättömyys työhön ovat yhteydessä masentuneiden sairauspoissaoloihin.

Kunnan palveluksessa työskentelevällä masentuneella on muita suurempi todennäköisyys jäädä sairauslomalle. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat masentuneet puolestaan päätyvät muita harvemmin sairauslomalle. "Määräaikaiseen työsuhteeseen liittyvä epävarmuus ja työn loppumisen uhka voivat nostaa kynnystä jäädä pois työstä ja lisätä alttiutta työskennellä sairaana", tutkijat kirjoittavat.

Masennustilojen perusteella korvatut sairauspäivärahakaudet ovat lähes kaksinkertaistuneet Suomessa kymmenen viime vuoden aikana. Vuosittain noin 6 prosenttia työssä käyvistä suomalaisista sairastaa masennusta. Noin 100 000 ihmistä pysyy masentuneena töissä.

Työpaikalla on tärkeä rooli masennuksen hoidon alku- ja loppuvaiheessa.

"Varhainen tuki sisältää sen, että työpaikalla ylipäänsä huolehditaan olosuhteiden olevan hyvällä mallilla ja kehitetään olosuhteita siten, että ne eivät lisää masennuksen riskiä. Voidaan myös listata hälytysmerkkejä, joihin tartutaan työpaikalla matalalla kynnyksellä, jotta ihmiset pääsisivät avun piiriin. Esimerkiksi esimieskoulutuksissa voitaisiin harjoitella hankalien tilanteiden rakentavaa puheeksiottoa", Ahola sanoo.

Toinen oleellinen kohta on työhön paluu sairauspoissaolon jälkeen tai siirtymävaiheen työnkuvan muokkaus siten, että masentunut selviää työssä ja paraneminen edistyy.

Työpisteen uutinen Taistelu masennusta vastaan käy kiivaana (31.3.2009)