Viime aikoina on herätty liikunnan psyykkisiin vaikutuksiin. Aktiivinen liikunta ennustaa vähäisempää työstressiä, kävi selvästi ilmi Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa. Liikunta ei poista stressin syitä, mutta lievittää stressin aiheuttamia fyysisiä ja psyykkisiä oireita.

Säännöllinen liikuntaharrastus ehkäisee ja lieventää myös masennuksen oireita. Masennus on varsin yleinen ongelma työelämässä ja kulkee usein käsi kädessä työstressin kanssa. Intensiivisen liikuntaharrastuksen on todettu vähentävän masennuksen riskiä nimenomaan istumatyötä tekevillä. Mutta milloin olen "aktiivinen liikkuja"?

"Yleensä aktiivisella liikunnalla tarkoitetaan sitä, että liikkuu suositusten mukaan. Eli useana päivänä viikossa yhteensä vähintään 2,5 tuntia esimerkiksi reippaasti kävellen, tai hikoillen ja hengästyen vähintään tunnin ja 15 minuuttia viikossa", kertoo tohtori Mirja Hirvensalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitokselta. Lihaskuntoa tulisi kehittää kaksi kertaa viikossa.

Syitä liikunnan ja mielenterveyden yhteydelle ei täysin tunneta. Puhutaan endorfiinin tuotannosta, aivojen voimistuneesta aktivaatiotilasta ja lisääntyneestä hormonituotannosta. Liikuntaa harrastaessa ihminen kokee onnistumisia, jotka tukevat itsetuntoa. Tuntuma omaan kehoon tekee hyvää itsearvostukselle. Tärkeää on myös liikunnan sosiaalisuus – yhteys toisiin ja kuuluminen ryhmään pitävät yllä mielenterveyttä.

Nämä seikat voivat suojata työstressiltä ja masennukselta, mutta liikunta tekee hyvää myös ruumiille.

"Tutkimuksissa on todettu, että entistä parempi sydän- ja verenkiertoelimistön kunto ja fyysinen aktiivisuus parantaa tai ainakin ylläpitää työkykyä. Liikuntaharrastus parantaa kuntoa sekä vähentää työhön liittyvää väsymyksen tunnetta", sanoo Hirvensalo.

Jopa 84 prosenttia suomalaisista työpaikoista tukee henkilöstön liikuntaharrastusta, mutta henkilöstöstä vain kaksi viidesosaa käyttää työnantajan tukea hyväkseen. Liikunta olisi syytä organisoida paremmin, sillä nyt liikunta jää usein täysin työntekijän oman aktiivisuuden varaan.

Työpaikka voi edistää työntekijöiden liikuntaa mm. seuraavilla tavoilla:

– liikuntasetelit
– ohjattu liikunta kuten jumpat (aerobic, pilates jne.)
– palloiluvuorot
– uintiliput ja kuntosali
– taukoliikunta ja liikuntapäivät
– työajan käyttäminen liikkumiseen
– suihku- ja pukeutumistilojen tarjoaminen
– helppoja liikuntamahdollisuuksia nimenomaan vähän liikkuville

Tuure Hurme