Monikulttuuristen työpaikkojen määrä on hitaassa kasvussa. Tällä hetkellä 30 prosenttia palkansaajista ilmoittaa, että omalla työpaikalla työskentelee maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Monikulttuurisissa työyhteisöissä sosiaaliset suhteet samasta maasta tulevien tai omaan kulttuuriseen ryhmään kuuluvien työkaverien kanssa koetaan myönteisemmiksi kuin muihin työtovereihin, kertoo tuore tutkimus, jossa tutkittiin kuljetusalan yritystä. Myös kaikkein läheisimmäksi koettu työtoveri on useimmiten samasta maasta tai kulttuurista kuin työntekijä itse.

Työntekijöiden keskuudessa oli myös läheisiä työtoverisuhteita sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön että eri lähtömaista tulleiden maahanmuuttajien kesken. Esimerkiksi kantaväestöstä peräti joka kymmenes ilmoitti läheisimmän työtoverin olevan maahanmuuttaja.

Yllättäen arvio omasta puhutun suomen kielen taidosta ei ollut yhteydessä maahanmuuttajien kokemiin suhteisiin kantaväestöön.
  
"Yleensä kielitaidon uskotaan edistävän sosiaalista integraatiota: maahanmuuttajien puutteet suomen kielen taidoissa mainitaan aina ongelmaksi työnsaantiin liittyen ja kantaväestöön kuuluvat työntekijät sanovat haastattelututkimuksissa, että kieliongelmat vaikeuttavat kanssakäymistä jne. Kuitenkin kun kielitaito on yhtenä taustatekijänä kyselyssä, sillä ei olekaan yhteyttä sosiaalisten suhteiden muodostumiseen. Ehkä kielitaito onkin vain hyväksytty syy selittää sitä, miksi kantaväestö ja maahanmuuttajat eivät ystävysty keskenään", sanoo tutkija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta.
 
Tutkijan mukaan tulevaisuudessa on oleellista, että työpaikan valmiuksia toimia monikulttuurisina kehitettäisiin etukäteen eikä vasta sitten, kun ongelmia ilmenee. Myös monikulttuurisuuden suomat mahdollisuudet esim. asiakaspalveluun tai toiminnan kehittämiseen liittyen voivat jäädä käyttämättä, jos monikulttuurisuutta ei aktiivisesti pohdita.  

"Mitä sitten monikulttuurisella työpaikalla olisi tehtävä, on aina työpaikkakohtaista. Sanalistat ja muokatut perehdytysmateriaalit ovat usein tärkeitä. Ehkä on myös otettava kantaa uusiin kulttuureihin liittyviin tapoihin työpaikoilla kuten rukoiluun ja totutusta poikkeavaan pukeutumiseen. Kunhan pelisäännöt on sovittu, aivan kuten muistakin työpaikan pelisäännöistä täytyy yhteisesti sopia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen", Bergbom painottaa.  

Työtapaturmissa ei eroa

Monissa ulkomaisissa tutkimuksissa on esitetty, että maahanmuuttajille tapahtuu enemmän työtapaturmia kuin kantaväestölle. Tuoreessa, maahanmuuttajia kuljetusalalla tarkastelevassa tutkimuksessa tulos oli toinen. Sekä vastaajien itsensä että bussikuljetusyhtiön raportoimat työtapaturmat osoittivat, että maahanmuuttajataustaisille kuljettajille ei sattunut sen enempää työtapaturmia kuin suomalaisille kuljettajille. Lisäksi tutkimus paljasti mielenkiintoisen eron: maahanmuuttajakuljettajien tapaturmat vähenivät selvästi työkokemuksen myötä, kun taas suomalaisten tapaturmat lisääntyivät työkokemuksen myötä.   

Lisää aiheesta:

Barbara Bergbom, Ulla Kinnunen ja Ari Väänänen 2010: Maahanmuuttajat suomalaisissa työyhteisöissä: työtoverien väliset sosiaaliset suhteet. Artikkeli Työ ja ihminen -aikakauskirjan lisänumerossa 2. Maarit Vartia (toim.): Monikulttuurisuus.

Simo Salminen 2010: Suuren kuljetusyrityksen maahanmuuttaja- ja suomalaiskuljettajien työtapaturmat. Artikkeli Työ ja ihminen -aikakauskirjan lisänumerossa 2. Maarit Vartia (toim.): Monikulttuurisuus.

Työ ja ihminen -aikakauskirja Työterveyslaitoksen sivuilla.

Vartia Maarit, Bergbom Barbara, Giorgiana Terhi, Rintala-Rasmus Anita, Riala Riitta, Salminen Simo 2007: Monikulttuurisuus työn arjessa.

Tuure Hurme