Työnteko ei aina noudata sitä luonnonlakia, että ihmisen työmuistissa pystyy olemaan kerralla keskimäärin 3–4 asiaa. Jos ympäristössä on liikaa häiriöitä tai informaatiota, voi lyhytaikainen, juuri käsillä olevassa tehtävässä tarvittava työmuistimme kuormittua liikaa.

Muistin tai keskittymiskyvyn heikkenemistä kokee 16 prosenttia työtä tekevistä, ja ongelma koskee yhtä lailla nuorimpia ikäryhmiä kuin vanhojakin (Työ ja terveys Suomessa 2009). Muistiongelmissa ei yleensä ole kyse siitä, että muistissa olisi vikaa, tehtävät ja tilanteet vain ovat liian kuormittavia.

Suurin haaste muistille työelämässä ovat haitalliset keskeytykset, joista 45 prosenttia ilmoittaa kärsivänsä: "Juuri kun olet keskittynyt johonkin, tulee keskeytys, joka pyyhkii koko työmuistin tyhjäksi. Tehtävään saattaa olla hankala palata tai se saattaa unohtua kokonaan", sanoo erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

Keskeytyksiä on työpaikoilla pyritty hallitsemaan monin keinoin. Yhdessä voi päättää hiljaisesta tunnista tai hiljaisesta aamupäivästä, jolloin muita ei saa mennä keskeyttämään. Onpa tervehtiminenkin kielletty joissain avokonttoreissa. Sisääntulevia puheluita voi myös keskittää vuoronperään tietylle henkilölle, jotta muiden puhelimet ovat mykkiä ja he saavat keskeytyksettömiä jaksoja. Hoitoalalla käytetään esim. lääkkeitä annosteltaessa päälle puettavaa väriliinaa, josta muut tietävät keskeytyksineen pysyä loitolla.

"Toki myös erilaiset saapuneen sähköpostin hälytykset yms. huomion vangitsijat kannattaa pistää pois päältä, jos ei halua työmuistinsa häiriintyvän. Työpaikoilla, etenkin avokonttoreissa, on myös hyvä olla tiloja, joihin sulkeutumalla saa rauhan keskeytyksiltä. Avokonttorit pitää suunnitella kunnolla", Kalakoski kertoo.

Myös monen asian yhtäaikainen suorittaminen, kuten muistion kirjoittaminen ja puhelimeen vastaaminen, on työmuistille haastavaa. Ihminen ei vain ole "monisuorittamisessa" kovin hyvä tutkimusten mukaan. Myös tiedon suuri määrä voi olla ongelma, kun emme pysty työstämään tietoa riittävän kauan ja se unohtuu, koska se ei ehdi juurtua pitkäkestoiseen säilömuistiimme. 

Ongelmaksi koetaan usein myös äänihäly ja visuaalinen häly, esimerkiksi työtoverien äänet ja ylimääräiset tapahtumat näkökentässämme. "Tässä on paljon yksilöllistä vaihtelua, mutta ei kukaan pysty sulkemaan hälyä täysin pois mielestään. Visuaalinen häiriö saattaa heikentää suoriutumista työmuistia vaativissa tehtävissä kymmenillä prosenteilla", erikoistutkija kuvailee.  

Häiritseviä ärsykkeitä piisaa, mutta ei totaalinen ärsykkeettömyyskään aina hyväksi ole, sillä kääntöpuolella tulee vastaan vireystila. Lukiessa tai vaikkapa valvomotyössä voi vireystila laskea merkittävästi, jos mitään "häiriötekijöitä" ei ole. Tällöin kuulemma taustamusiikki, jossa ei ole sanoja, voi olla paikallaan.

Keskustelutilaisuus aivojen kuormituksen helpottamiskeinoista Bulevardin kahvisalongissa 12.5.2011 klo 18, katso tästä video ja lisätietoja aiheesta! Ks. myös Facebookin tapahtumakutsu!

Testaa muistin toimintaa hauskoilla testeillä Työterveyslaitoksen Tietoa muistin toiminnasta -sivustolla

Työterveyslaitoksen Kognitiivinen ergonomia -sivusto

Muistini tuntuu heikentyneen. Onko "kovalevyni" täynnä? (Työpiste 18.2.2010)

Joka toisella on kova kiire (Työpiste 19.4.2010)

Monisuorittajat ovat huonoja monen tehtävän tekemisessä (Työpiste 5.1.2010)

No nyt katosi ajatus (Työpisteen juttu 14.5.2009)

Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista. Työterveyslaitos 2009

Muistiliiton sivut

Tuure Hurme