Suomalaisilla työpaikoilla palautteen puuttuminen koetaan usein myönteiseksi merkiksi. Hiljaisuus herättää kuitenkin helposti epävarmuutta.

"Suomalaisissa organisaatioissa ei välttämättä osata antaa riittävästi palautetta, sillä ilmapiirikartoituksissa palautteenanto on säännöllisesti kritiikin kohteena," kertoo kehittämiskonsultti Leena-Maija Lauttio Työterveyslaitoksesta. "Usein tulee esille myös se, että työntekijöillä on liian vähän tilaisuuksia antaa palautetta esimiehille."

Positiivinen palaute työpaikalla on tietysti mukavaa kuultavaa, mutta myös kielteistä palautetta tarvitaan. Siinä missä positiivinen palaute kertoo arvostuksesta, rakentava kritiikki auttaa kehittymään työssä.

Työpaikalla palautteen antaminen ymmärretään usein pomolta saaduiksi kehuiksi tai haukuiksi. Suoranaisten kehujen ja kritiikin lisäksi palautetta on kuitenkin myös se, että työntekijöille kerrotaan, miten heidän työpanoksensa vaikuttaa muihin työntekijöihin ja koko organisaation toimintaan.

"Yksinkertaistettuna voisi ajatella, että kun on kiinnostunut toisen työstä ja kyselee siitä, antaa palautetta," toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Ahola. 

Erikoistutkijan mukaan kielteinen palaute on hyvä antaa kahden kesken ja myönteinen palaute julkisesti.

"Työelämässä esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut ja esimies–alais-keskustelut ovat luonteva paikka pohtia ja arvioida mennyttä. Kielteinen palaute tulisi aina antaa kahden kesken. Positiivinen palaute sen sijaan vaikuttaa voimakkaammin ja korostaa arvostusta, kun se annetaan julkisesti".

Aiheeseen liittyvää:

Lue pidempi juttu "Muista myös kehua kollegaa - miten palautetta annetaan oikein?" Deskin sivuilta.

Kuuntele Deskin radiojuttu tästä aiheesta.