Liikunnan puute, huono ruokavalio, tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö ovat ne tutut elintapapeikot, jotka heikentävät työikäisten toimintakykyä. Käskeminen ja syyllistäminen eivät kuitenkaan kannusta elämäntapojen muutokseen, vaan tärkeää olisi kuulostella ihmisen omia tarpeita.
"Terveysvalistuksessa on edelleen vanhanaikaisia piirteitä, joihin liittyy syyllistämistä. Taustalla kummittelee käsitys, että kun ihmisille osoitetaan heidän heikot kohtansa, he tekevät muutoksen. Tällainen lähestymistapa ei tuota tuloksia, sillä ihmisten elämään pitäisi kurkistaa vahvuuksien kautta", sanoo kouluttaja ja työnohjaaja Matti Alpola uudessa Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä.
Terveysvalistajan tehtävä on kuulostella, mikä merkitys vaikkapa löhöilyllä tai alkoholilla ihmiselle on. Ei kukaan juo pilatakseen maksansa, vaan ehkä hän tavoittelee rentoutumista, eikä kukaan mässytä keksejä lihoakseen, vaan siksi, että keksit ovat hyviä. Mielitekoja on hyvä ymmärtää, mutta samalla valistajan on syytä kysellä ja herätellä ihminen näkemään vaihtoehtoisia ratkaisuja.
"Mieli ei kuuntele kieltoja. Jos sanot toiselle, että älä osta keksejä, niin hän kuulee sen käskynä: osta keksejä. Voisit pikemmin kysyä, mikä muu on hyvää. Ehkä hän opettelee ottamaan hedelmän keksin sijaan", Alpola sanoo.
Terveystietoisuus on yhä enemmän läsnä työelämässä. Monilla työpaikoilla tupakointikäytäntöjä on mietitty uudelleen, ja esimerkiksi vapaaehtoiset kuntotestit yleistyvät. Monissa yrityksissä halutaan seurata entistä paremmin työntekijöiden kuntoa ja elämäntapoja. Tavoitteena on terveempi ja tehokkaampi työntekijä ja samalla säästöt esimerkiksi sairauspoissaoloissa. Yhdysvalloista on menty jopa niin pitkälle, että kuntoilu ja tupakoimattomuus saattavat nostaa palkkaa.
Niin tärkeää kuin terveyden edistäminen onkin, piilee työpaikkojen terveystietoisuudessa myös vaaransa, jota arkkiatri Risto Pelkonen kutsui taannoin "terveysrasismiksi". On tärkeää, että terveys ei aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan. "Palkan eteen täytyy nykyään myös kuntoilla ja juosta Cooperin testit", Pelkonen huolestui. Hänen mukaansa moni rääkkää itseään kuntosalilla vain siksi, että näyttäisi paremmalta työpaikalla.
On syytä muistaa, että esimerkiksi työterveyshuolto ei saa ilman työntekijän suostumusta luovuttaa terveystietoja työnantajalle, eikä rekrytoinnin yhteydessä saa kysyä terveydentilasta, sairauksista tai hoitotoimenpiteistä.
Työnantaja, voit tukea liikkumista muun muassa näillä keinoilla!
- liikuntasetelit, ohjattu liikunta ja kuntosali
- taukoliikunta ja liikuntapäivät
- työajan käyttäminen liikuntaan
- työsuhdepolkupyörä
- pyörien säilytystilat, suihku- ja pukeutumistilat
Aiheeseen liittyvää:
Ylös, ulos ja jääkaapille? Ritva-Liisa Sannemann, Työ Terveys Turvallisuus -lehti 3/2011. Lehti täyttää tänään 40 vuotta!!!
Työterveyslaitoksen Elintavat ja hyvinvointi -sivusto. Voit mm. selvittää, oletko valmis elintapamuutokseen. Missä vaiheessa olet tällä hetkellä?
Arkkiatri Pelkonen: Työpaikkojen terveysrasismi huolestuttaa (Yle 8.2.2011)
Unohda työsuhdeauto, nyt tulee työsuhdepolkupyörä (Työpiste 28.5.2010)
Tuure Hurme