Näin Euroopan migreenipäivänä on hyvä muistaa, että vaikka migreeni on geneettinen sairaus, voi sen ilmenemistä yrittää ennaltaehkäistä. Migreeniä aiheuttavat esimerkiksi stressi, kirkkaat valot, voimakkaat tuoksut, lämpötilan vaihtelut, alkoholi ja vuorokausirytmin muutokset. Usein migreenipotilas huomaa hyvin itse, mitkä seikat laukaisevat kohtauksen tai pahentavat sitä.

Näyttöpäätetyön jäykistämät hartiat, silmien rasittuminen ja hälyinen työympäristö saattavat lisätä migreenin riskiä. Myös liian pitkät ja tauottomat työrupeamat vaikuttavat.

"Lounas ja kahvitauko kannattaa ehdottomasti pitää. Lisäksi suosittelen noin 10 minuutin taukoa kahden tunnin välein, jolloin liikuttelee raajojaan ja lepuuttaa silmiään. Kannattaa myös tarkistaa, että käytössä on juuri oikeanlaiset silmälasit, koska huonot lasit lisäävät migreenin riskiä", sanoo tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitoksesta.

Suomen Migreeniyhdistyksen mukaan kova päänsärky ja muut migreenin oireet laskevat työtehoa ja johtavat tehtävien kasaantumiseen.

Migreeniyhdistys haluaa, että migreenistä kärsivien työympäristöön ja työaikoihin on tehtävä tarvittaessa muutoksia, joilla migreenikohtauksia voidaan ennaltaehkäistä.

Migreenistä kärsii yli puoli miljoonaa suomalaista. Migreenipotilaan olo helpottuu usein jo sillä, että hän menee pitkälleen viileään, pimeään ja hiljaiseen huoneeseen ja panee otsalleen kylmän kääreen. Usein tarvitaan kuitenkin myös tavallisia kipulääkkeitä. Vaikean migreenikohtauksen hoidossa käytetään triptaaneja, jotka supistavat aivoverisuonia, jotka laajentuvat migreenikohtauksessa. Myös estohoitoa on olemassa.

Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Esimerkiksi jännityspäänsärky, johon migreeni joskus sekoitetaan, on yleensä tasaista ja helpottuu liikunnalla. Migreenisärky puolestaan yleensä pahenee rasituksessa ja tulee kohtauksittain.

Aiheesta enemmän:

Käypä hoito -suositusten potilasversio migreenistä

Suomen Migreeniyhdistys (sivuilla myös Migreenipäivän tiedote)

Tuure Hurme