Kylmässä ilmassa henkinen suorituskyky heikkenee ja mieliala laskee, selviää fysiologi Tiina Pääkkösen väitöskirjasta. Pitkä altistus kylmälle ja pimeälle vaikuttaa melatoniinin eli pimeähormonin ja kilpirauhashormonien eritykseen ja sitä kautta ihmisen toimintakykyyn ja mielialaan. Kun altistuminen kestää pitkään, elimistö väsyy pitämään vireystilaa yllä ja näin ollen älyllinen suorituskyky heikkenee.

"Tutkimuksen tuloksia voisi hyödyntää käytäntöön niin, että huomioidaan kylmän heikentävä vaikutus suorituskykyyn. Talvella työntekijöille tulisi antaa enemmän aikaa tehtävien suorittamiseen, jotta vältyttäisiin virheiltä ja onnettomuuksilta", pohtii Tiina Pääkkönen.

"Työntekijöiden on myös hyvä itse seurata omaa oloaan talvisaikaan ja reagoida mikäli olo on jatkuvasti apea ja työt eivät suju. Tällöin työterveyslääkäri voi muun muassa selvittää kilpirauhashormonien tason", Pääkkönen lisää.

Väitöskirjassa oli kaksi aineistoa, joista toinen kerättiin Työterveyslaitoksen kylmälaboratoriossa ja toinen Antarktiksella. Kylmälaboratoriossa henkilöt altistettiin vuorokaudeksi kolmeen eri olosuhteeseen: lämpimään ja valoon, kylmään ja valoon sekä kylmään ja hämärään. Antarktiksella tehdyissä mittauksissa tutkittiin tutkimusaseman henkilökuntaa, joka työskenteli asemalla kolmesta viiteen kuukautta yhtäjaksoisesti.

Pakkanen hidastaa myös fyysistä toimintaa

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että jäähtyminen heikentää fyysistä suorituskykyä monin tavoin. Kylmässä työskentely lisää työn kuormittavuutta, altistaa virheille, lisää tapaturmariskiä ja heikentää työn tuottavuutta. Vuosia jatkuneessa kylmätyössä myös nivel- ja lihasvaivat lisääntyvät.

Kylmässä työskentely voi aiheuttaa myös paleltumia ja ongelmia hengityselimistössä. Kylmissä oloissa tehtävässä toistotyössä tasapaino ja lihastoiminta heikkenevät, kun lihasten tekemä työmäärä lisääntyy ja palautuminen vähenee.

Pikainen piipahtaminen kylmässä kuitenkin parantaa vireystasoa, joten koko talvikaudeksi ei tarvitse sulkeutua sisätiloihin. Hyvin pukeutuneena kylmässä pärjää. Kylmätyötä tekeville on kehitetty erilaisia suojavaatetuksia, tavalliselle ulkoilijalle riittävät kerrospukeutuminen ja oikeat vaatteiden materiaalivalinnat.

Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset osaavat pukeutua pakkaseen suojaten päänsä, kätensä ja jalkansa sekä pysyvät liikkeessä ulkona ollessaan. Näin hyvin eivät suoriudu esimerkiksi Välimeren maissa ja Englannissa asuvat ihmiset. Alla kuitenkin pari vinkkiä, jotta pakkanen ei purisi luihin ja ytimiin.

Pakkasen pukeutumisvinkit:

– kerrospukeudu käsiä ja jalkoja myöten
– käytä pipoa, koska suurin osa ihmisen luovuttamasta lämmöstä poistuu pään kautta
– alusvaatetukseksi ihoa myötäilevä neulos
– välivaatteeksi ilmavaa materiaalia, kuten fleeceä, villaneulosta tai tekoturkista
– tuulen- ja kosteudenkestävät ulkovaatteet
– käsiin ohuet aluskäsineet, päälle kintaat mieluummin kuin sormikkaat
– jalkoihin villasukat ja kenkiin pohjalliset, jätä kuitenkin varpaille tilaa liikkua
– puhtaat vaatteet eristävät lämpöä paremmin kuin likaiset.
(Lähde: Turvallisesti kylmässä, Työterveyslaitos)

Aiheeseen liittyvää:

Tiina Pääkkösen väitöstutkimuksesta esittely Oulun yliopsiton sivuilla. Väitöskirjaa ei ole vielä julkaistu.

Työterveyslaitoksen Kylmätyö-sivut 

Työterveyslaitoksen Kylmässä työskentely -tietokortti

Erja Sormunen: Toistotyö kylmässä. Työkyky, tuki- ja liikuntaelinoireet ja lämpö- ja lihaskuormitusvasteet elintarvikealan työntekijöillä. Oulun yliopisto 2009, väitöskirja. 

Piedrahita H, Oksa J, Rintamäki H, Malm C.  Effect of local leg cooling on upper limb trajectories and muscle function and whole body dynamic balance. European Journal of Applied Physiology. 2009 Feb;105(3):429-38.

Liina Paloheimo-Koskipää