Niin kuin autot varustellaan talvikauden varalle, myös jalankulkijoiden varusteluun olisi syytä kiinnittää huomiota. Lähestyvät liukkaat kelit ovat yllättävän suuri tapaturmien aiheuttaja: yhtenä talvikuukautena 11 000–19 000 suomalaista loukkaantuu liukastuessaan ulkona. Tapaturmien sairaalahoitojaksoista reilusti yli puolet on kaatumisia tai putoamisia, ja liukastumisten määrä kasvaa koko ajan.
Aikuisille ihmisille työmatka on usein päivän vaarallisin ajankohta. Työmatkatapaturmia sattuu vuodessa 14 000, ja niistä valtaosa on jalankulkijoiden liukastumisia ja kaatumisia. Sairauspoissaoloja vaativia liukastumistapaturmia sattuu yhteensä työssä ja työmatkajalankulussa 6 000–8 000 tapausta vuosittain. Vaikka ongelma koskee myös nuoria ja työikäisiä, ikäihmiset liukastuvat eniten. Kaatumisen pelko on vanhusten yleisin pelko.
Liukastumisia voidaan ehkäistä mm. huolehtimalla asuinympäristön ja kulkuväylien turvallisuudesta, mutta myös kengät ovat avainasemassa. Kuluttajalle tilanne voi olla kuitenkin hankala, koska kengissä ei ole tietoa pohjien pitävyydestä. Vastoin yleistä luuloa pelkkä iso pohjakuviointi ei suinkaan takaa, että pohjassa on hyvä pito. Hyvän talvikengän pohjan on ensinnäkin oltava pehmeä.
"Kenkäkaupassa pohjaa kannattaa painaa sormella. Jos se painuu selvästi, on pohjassa todennäköisesti aika hyvä pito," sanoi Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Hirvonen Pysy pystyssä -kampanjan avausseminaarissa.
Lisäksi jalkineen on oltava leveäkantainen ja kannan takareunan pyöristetty. Pohjassa on oltava selvät, 5–8 millimetriä syvät kuviot, joiden pitää syrjäyttää uriin pakkautuvat aineet tehokkaasti. Muutoin pohjasta voi tulla vaarallisen liukas. On myös muistettava, että ääriolosuhteissa, kuten vetisellä jäällä, ei kengästä ole enää hyötyä vaan on käytettävä kenkään liitettäviä liukuesteitä. Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on todettu, että ulkona jään liukastamalla pinnalla liukuesteet ja nastakengät antavat erinomaisen turvan. Liukuesteitä saa parillakymmenellä eurolla.
Tutkijat toivovat, että jalkinevalmistajat ja kenkäkauppiaat ottaisivat käyttöön kengän pidosta kertovan luokittelujärjestelmän.
"Kuluttajaa olisi hyvä informoida helpolla vapaaehtoisella merkinnällä, joka kertoo jalkineen soveltuvuudesta talviliukkaille. Nyt minkäänlaista pitoluokitusta ei ole olemassa", Hirvonen sanoo.
Erityisesti liukkaus kannattaa huomioida päivinä, jolloin on tapahtunut nopeaa lämpötilan vaihtelua ja lämpötila on lähellä nollaa. Myös jään päälle satanut lumipeite voi olla erityisen liukas.
Aiheesta enemmän:
Valtakunnallinen Pysy pystyssä -turvallisuuskampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta ja on osa Kotitapaturmien ehkäisykampanjaa. Sivustolla voit tehdä mm. testin työmatkasi turvallisuudesta.
Työterveyslaitoksen Liikkumistapaturmat ja liukastumisten ehkäisy -tietokortti, jossa mm. tarkemmin jalkineiden pitävyydestä.
Ilmatieteen laitoksen ajantasainen jalankulkusääpalvelu.
Carita Aschan, Mikko Hirvonen, Erkki Rajamäki, Tarmo Mannelin, Johanna Ruotsalainen, Reija Ruuhela: Performance of slippery and slip-resistant footwear in different wintry weather conditions measured in situ. Safety Science 47 (2009) 1195–1200.