Vaikka istuminen tunnetusti koskettaa koko väestöä ja jatkuu koko eliniän, ei istumista ole paljoakaan tutkittu. Tiedetään, että Suomessa 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään 6 tuntia. Istumisen monet vaikutukset toimintakykyyn ja terveyteen alkavat vasta avautua.
Istumisen haitat ulottuvat kaikenikäisiin. Selkävaivojen ja istumisen keston välillä on todettu yhteys jo lapsilla ja nuorilla. Aikuisilla runsas istuminen työssä selkä köyryssä saattaa rappeuttaa selän rakenteita. Iäkkäillä runsas istuminen nopeuttaa lihaskadon kehittymistä ja lihasten toimintojen heikkenemistä. Erään tutkimuksen mukaan jo työiässä runsas istuminen työssä lisää 50 vuotta täyttäneillä naisilla kaatumisista johtuvien luunmurtumien vaaraa, kun taas seisomisen määrä työssä pienentää vaaraa. Selityksenä saattaa olla se, että runsas istuminen heikentää lihasten voimaa ja koordinaatiota sekä tasapainoa.
Runsas staattinen istuminen, esimerkiksi television katselu, lukeminen ja tietokoneen käyttö, on niska- ja hartiavaivojen itsenäinen vaaratekijä. Esimerkiksi suomalaisista 15–16-vuotiaista tytöistä vaivoja esiintyi kuuden kuukauden aikana lähes puolella ja pojista noin kolmanneksella. Työhön liittyvät niska- ja hartiavaivat ovat yleisiä erityisesti toimistotyötä tekevillä.
Istuminen on todennäköisesti myös lihavuusepidemian keskeinen syy. Istuvan elämän lomassa voi pienikin ylimääräinen energia johtaa salakavalasti vähittäiseen lihomiseen. Australialaisessa seurantatutkimuksessa laskettiin, että siihen osallistuneiden naisten keskimäärin 0,5 kilon lihominen vuodessa selittyi vain noin 10 kcal:n päivittäisellä ylimääräisellä energialla. Istumiseen käytetyn ajan piteneminen on yhteydessä myös suurentuvaan kuolleisuuden, sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiin.
Istumisen energiankulutus on vain 1–2 kertaa suurempi kuin levossa makuulla mitattu perusaineenvaihdunta. Jos ihmisten istumisaikaa vähennettäisiin ja seisoen tehtäviin toimintoihin kuluvaa aikaa lisättäisiin, olisi tällä varmasti vaikutuksia esimerkiksi lihomisen ehkäisyssä.
Aiheesta enemmän:
Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton tiedote Ranka ja raajat toimintaan!
-kilpailusta.
Ilkka Vuori ja Raija Laukkanen: Miksi istumisen tutkiminen on tärkeää? Liikunta ja Tiede 1/2009.
Laske painoindeksisi Sydänliiton sivuilla.
UKK-insituutin liikuntapiirakka eli terveysliikunnan suositus.
Työterveyslaitoksen Liikunta-sivut.